AKT:n sotkut antoivat epäkohdalle kasvot

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Timo Räty päätti jälleen loppuviikolla tulla julkisuuteen ja selitellä sotkua, joka on syntynyt viestintäpäällikkö Hilkka Ahteen potkuista. Tällä kertaa Räty valitsi areenakseen maan suurimman päivälehden eli Helsingin Sanomat. Viime maanantaina Räty antoi haastattelun Ylen TV1:n A-studiolle.

Yhteistä molemmille haastatteluille on, että Räty ei sanonut mitään sellaista, joka olisi valaissut jupakan taustoja. Me emme edelleenkään tiedä mistä Rädyn ja Ahteen välinen täydellinen luottamuspula johtuu.

Räty ei myönnä tehneensä mitään väärää. Helsingin Sanomien haastattelussa hän oudolla tavalla pesee omia käsiään puhtaaksi koko sotkusta. Minun on hirveän vaikea arvioida miksi hallitus teki arvionsa juuri nyt , Räty sanoo erottamispäätöksestä. Kummallinen lausunto hallituksen puheenjohtajalta, joka itse kutsui kokouksen koolle.

Ulkopuolisen on vaikea arvioida, mistä oikein on kysymys. Kantaa voi oikeastaan ottaa vain Ahteen potkuihin. Räty ja AKT:n hallituksen enemmistö tekivät virheen ja syyllistyivät todennäköisesti myös laittomuuteen irtisanoessaan Ahteen tilanteessa, jossa poliisi tutkii Rätyyn kohdistuvaa kiusaamisväitettä.

Sekin on selvää, että AKT:n edellytykset hoitaa tehtäviään jäsentensä edunvalvojana on heikentynyt sotkun vuoksi. Liitto on pahasti hajalla ja sen uskottavuus on murentunut. Jo pelkästään tämän vuoksi Rädyn olisi hyvä arvioida omaa asemaansa.

Me emme siis tiedä, onko Räty syyllistynyt kiusaamiseen, niin kuin Ahde ja hänen tukijansa väittävät. Jupakka on kuitenkin jälleen kerran nostanut työpaikkakiusaamisen julkiseen keskusteluun ehkä konkreettisemmin kuin pitkiin aikoihin. Ahde ja Räty ovat antaneet kiusaamiselle kasvot.

Työpaikkakiusaaminen on tuoreiden selvitysten mukaan ongelma, joka jäytää pahasti suomalaisia työpaikkoja. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan jopa 140 000 suomalaista kokee työpaikkakiusaamista. EU:n selvitysten mukaan Suomi on unionin kärkisijoilla kiusaamisen määrässä.

Kiusaamistapauksiin näyttää olevan hyvin vaikea puuttua. Se johtuu osin siitä, että kiusaamiseksi todennäköisesti joskus koetaan sellaistakin, mikä ei sitä sen paremmin esimiesten kuin työtovereidenkaan mielestä ole. Omasta työstä saatu kriittinen palaute ja uralla etenemisen pysähtyminen eivät välttämättä ole kiusaamista, vaikka sen itse sellaiseksi kokisikin.

Ongelma on kuitenkin olemassa eikä sitä pidä vähätellä. Suomalaisilla työpaikoilla on paljon huonoa johtamista ja heikkoa esimiestyötä, jotka aiheuttavat työntekijöissä ahdistusta ja johtavat pahimmillaan jopa työkyvyn murenemiseen.

Seurauksena on inhimillisiä tragedioita, mutta myös taloudellisia menetyksiä. Monilla työpaikoilla osataan jo huolehtia työntekijöiden fyysisestä jaksamisesta. Huomiota pitäisi kiinnittää enemmän myös henkiseen jaksamiseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Videot ovat tulleet jäädäkseen

Lobbarirekisteri lisää median vastuuta

Koleus kurittaa liiketoimia ja siihen on sopeuduttava

Kolmikannan tehoja mitataan nyt numeroilla

Mylläri Menocchion maailmankuva

Keskustan tilanne on vakava

Taloustaidosta ei ole omaksi oppiaineeksi

Talous asettaa reunaehtoja myös kirkkojen työlle

Olen lentävä ekoterroristi – miksei minulle aseteta rajoja?

Aloittamisen vaikeus

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.