Aarrekammiot avautuvat

Lähtökohtaisesti ajattelemme, että valtio hoitaa asiat huonosti, ja meidän kansalaisten kuuluu valittaa. On kuitenkin jotain, jota valtio on hoitanut hyvin.

Yksi hyvin hoidettu asia on julkisen tiedon digitalisointi ja kansallisten arkistojen avaaminen internetin kautta kaikkien saataville. Suomessa työtä on tehty parikymmentä vuotta. Nyt tekniikka ja tulokset alkavat olla siinä vaiheessa, että niitä voi hehkuttaa häpeilemättä.

 

Ensi viikolla tulee vuosi siitä, kun Puolustusvoimat julkaisi verkossa toisen maailmansodan aikaiset TK-kuvaajien valokuvat. Noin 170 000 aiemmin tarkoin varjeltua kuvaa avautui kerralla kaikkien nähtäville. Tulevana veteraanipäivänä mukaan liittyy vielä 820 harvinaista värikuvaa jatkosodan vuosilta.

Tähän mennessä sa-kuva.fi -palvelulla on ollut yli miljoona kävijää. Kuvia on ladattu yli 31 miljoonaa kertaa. Puolustusvoimissa arvellaan, että luku hipoo valtiollisen verkkopalvelun maailmanennätystä.

Tiedotuskumppanian valokuvat on tuotu verkkoon sellaisenaan, sensuroimatta ja vanhoin tekstein varustettuna. Yksi palvelun tavoitteista on saada yleisöltä lisää tietoa kuvista niin kauan kuin sota-ajan eläneet ihmiset ovat vielä kertomassa.

SA-kuvia saa kopioida ilmaiseksi ja käyttää vapaasti, kunhan mainitsee lähteen. Kansakunta on jo maksanut niistä aikanaan kalliin hinnan.

Sota-ajan uutiskatsauksia samoin kuin muita elokuva-aineistoja voi tutkia vapaasti elonet.fi -palvelussa. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin elokuvatietokanta sisältää valtavasti tietoa, näytteitä ja kokonaisia elokuvia aina mykkäelokuvan kaudelta saakka.

Maanmittauslaitos avasi kaksi vuotta sitten kaikki digitaaliset maastotietonsa kansalaisten ja yritysten käyttöön. Karttoja ja ilmakuvia voi ladata korvauksetta niin paljon kuin haluaa.

Geologian tutkimuskeskuksen uusi Hakku-palvelu, hakku.gtk.fi, kokoaa puolestaan Suomea koskevan geologisen tiedon yli sadan vuoden ajalta. Palvelun harvinaisia helmiä ovat vanhat, käsin piirretyt kartat. Laajemmin avoimen paikkatiedon avaimet löytyvät osoitteesta paikkatietoikkuna.fi.

 

Edelläkävijänä tiedon digitalisoinnissa on kulkenut Kansalliskirjasto. Sen kokoelmista avautuu yhtä lailla keskiaikaisia pergamenttitekstejä kuin nuorempia kirjaharvinaisuuksia.

Moni meistä on juuttunut selailemaan vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä, jotka ovat vapaasti käytettävissä vuoteen 1910 saakka. Nuorempia aineistoja verkosta löytyy rajallisesti, sillä tekijänoikeuksista ei aina ole selvyyttä.

Periaatteessa tekijänoikeudet ovat voimassa 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Kaikkea ei siis saa noin vain ottaa omakseen.

Kansalliskirjasto kokoaa sisältöjä kunnianhimoiseen Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon, jonka on määrä tulevaisuudessa yhdistää kaikki kirjastojen, arkistojen ja museoiden kokoelmat. Sen hakupalvelu finna.fi vie jo nyt helposti tiedonjanoisen yöunet.

Finna on osa europeana.eu -palvelua, joka luotiin alun perin eurooppalaisten valtioiden vastaiskuksi Googlen ylivallalle. Europeanassa kulttuuriperinnön jakaminen maksetaan verovaroin, Google tekee tiedolla rahaa.

 

Yhteinen tieto on kansakuntien kalleimpia aarteita. Julkisten organisaatioiden verkkojulkaisuhankkeet kertovat perinpohjaisesta ajattelutavan muutoksesta.

Siinä missä monet aineistot ennen avattiin vain pienelle asiantuntijoiden joukolle, valtio on nyt sitoutunut tuomaan ne lähelle kansalaisia.

Digitointi palvelee myös historian säilyttämistä. Sen jälkeen kun vanhojen, hauraiden asiakirjojen sisältö kerran talletetaan sähköiseen muotoon, niitä voi käyttää rajattomasti. Bitit eivät kulu, mutta avoimuus muuttaa maailmaa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Huawei-boikotti haastaa esineiden internetiä

KYSin hieno tarina ansaitsee lujaa tukea jatkossa

Sivuutetut suivaantuivat

Oppilaille palautettava oikeus numeroarvioon

Tervetuloa kansainväliset talentit

Epäasialliseen vaikuttamiseen osataan varautua

Kahdet tärkeät vaalit ajoittuivat liian lähekkäin

Mökkeily ei hiivu vaan muuttaa muotoaan

Lisää liiketoimintaosaamista

Tuleeko meistä ikinä aikuisia?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.