Ahdistelusta eroon julkisuuden avulla

Amerikkalaisnäyttelijä Alyssa Milanon Twitter-viestistä käynnistynyt MeToo-kampanja on paljastanut naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän yleisyyden ympäri maailmaa. Valtaisaksi someilmiöksi paisunut MeToo ja sen innoittama journalismi ovat tuoneet vaietun ilmiön päivänvaloon kaikessa rumuudessaan.

Seksuaalinen häirintä on yleistä Suomenkin teatteri- ja elokuva-alalla. Suomen Näyttelijäliiton 1 500 jäsenelle lähetetyssä kyselyssä yli 120 kertoi kokeneensa ahdistelua työssään.

Myös näyttelijöiden tapauksissa ylivoimainen enemmistö häirityistä on naisia. Teatteri- ja elokuvapiireissä kyse on julkisesta salaisuudesta, joka on kulkenut huhuina ja tarinoina. Ohjaaja ja näyttelijä Heidi Lindénin omassa selvityksessä yli 40 eri-ikäistä naisnäyttelijää kertoo ahdistelukokemuksistaan, joista usean taustalla toistuvat 5–10 tunnettua ohjaajaa ja tuottajaa (Helsingin Sanomat 18.10.). Maanantaina kohu laajeni Helsingin Kallion ilmaisupainotteiseen lukioon, jonka miesopettajaa epäillään vuosia jatkuneesta lähentelystä.

Näyttelijäntyössä, jossa fyysinen kanssakäyminen kuuluu ammattiin, koituu ahdistelijoille tilaisuuksia saalistaa uhrejaan. MeToo-kampanjaa seuranneet selvitykset ovat kuitenkin paljastaneet väärinkäytöksiä lähes kaikkialla, minne valo on kohdistettu. Esimerkiksi urheilijat voivat joutua valmentajien tai yleisön ei-toivottujen kontaktien kohteiksi.

Poliitikot, jotka päättävät häirintää koskevasta lainsäädännöstä, eivät ole vapaita ilmiöstä. Eduskunta on naiskansanedustajien mukaan jonkin verran siistiytynyt takavuosilta, mutta sidosryhmätapaamisissa ja kansalaisten parissa voi tulla törkeästi nimitellyksi tai jopa kourituksi (SS 23.10.).

EU-parlamentissa hyväksikäyttö on rakenteellisempaa. Politico-lehden yli sadan kertomuksen mukaan seksiä on käytetty työsuhteista päättämiseen ja lobbaukseen. Parlamentin puhemies Antonio Tajani ilmaisi olevansa shokissa ja närkästynyt julkisuudessa olleista väitteistä. Olisi suotavaa, että Tajanin närkästys kohdistuisi itse asiaan eikä sen saamaan julkisuuteen. Parlamentin sisäinen tutkintakomitea ei ole puuttunut ongelmaan riittävän tarmokkaasti.

Kaikilla elämänalueilla tapauksilla on yhteisiä piirteitä. Tyypillisesti ahdistelijalla on valtaa suhteessa kohteeseensa. Elokuvaohjaaja, urheiluvalmentaja tai poliitikko voi päättää ihmisen toimeentulosta ja jopa urasta. Vaikka vain pieni vähemmistö sortuisi aseman väärinkäyttöön, jokainen tapaus on liikaa.

Sosiaalinen media on madaltanut kynnystä verbaaliseen häirintään erityisesti julkisuuden henkilöitä kohtaan. Somea voidaan tässäkin käyttää hyvään ja pahaan. MeToo-kampanjan ansiosta vaikenemisen kulttuuri on murtunut. Paljastuneille häiriköille seuraukset voivat olla rajut. Pelotteessa on kuitenkin voimaa, joka parantaa maailmaa. Mitä useampi ahdistelun kohde kertoo kokemuksistaan avoimesti, sitä tarkemmin ahdistelijat miettivät, kannattaisiko omaa käytöstä korjata.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kuopio irtisanoo henkilöstöään – vanhustenhoitoa uhkaa työvoimapula

Vasemmistoliitto iskee nyt perussuomalaisten kylkeen

Tieteenvastustus ei kasvakaan

Kova leipä, pehmeä markkinointi

Suomi mukaan maailman jalkapalloperheeseen

Kanttila ei tule kuntoon hurskastelulla

Kolmen lapsen politiikkaan

Kusti ei voi polkea paikallaan

Ihmisoikeussopimuksen rikkomus häpeä Suomelle

Vasemmistoliiton pitää keksiä parempaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.