Ahtisaari patistaa nuoria ulkomaille

Kuopiossa, kansallisfilosofi Juhana Vilhelm Snellmanin 1840-luvun kotikaupungissa, on palkittu vuodesta 1982 lähtien merkittävän elämäntyön tehneitä kansalaisia erityisellä Saima-mitalilla näin keväällä hänen syntymäpäivänsä aikaan. Tänä vuonna mitali meni varsin odotetusti presidentti Martti Ahtisaarelle - Suomen ensimmäiselle rauhan nobelistille, joka vietti kaupungissa omat poikavuotensa sata vuotta Snellmania myöhemmin.

Jokainen sukupolvi ja jokainen yksilö tulkitsevat Snellmanin elämää ja ajatuksia omalla tavallaan. Vaikka monet pitävät Snellmania nimenomaan tulisieluisena suomalaisuusmiehenä, presidentti Ahtisaaren lähtökohta oli aivan toinen: Snellmanin oma ura jos mikään todistaa, miten tärkeää suomalaisten on käydä opiskelemassa ja työskentelemässä ulkomailla.

Vuodet vierailla mailla antavat nuorelle tilaisuuden katsoa kotimaataan uusin silmin. Vuoteen 2006 asti Suomen yliopistoista lähdettiinkin vuosittain kasvavalla joukolla opiskelijavaihtoon ulkomaille, mutta sen jälkeen kehitys on kääntynyt päinvastaiseksi. Ulkomaalaisten opiskelijoitten virta Suomeen on sen sijaan jatkanut viime vuosina kasvuaan. Kahtalaisen kehityksen seurauksena on tultu siihen, että Suomen yliopistoissa on yhtä paljon ulkomaalaisia opiskelijoita kuin suomalaisia on opissa ulkomailla.

Presidentti Ahtisaari epäili syiksi suomalaisopiskelijoiden lähtöhalujen hiipumiseen ihmisten yleistä taipumusta mukavuudenhaluun tai vastenmielisyyttä riskinottoon.

Inhimillisillä tekijöillä on varmasti vaikutusta yksilöiden käyttäytymiseen. Toisaalta pitää samanaikaisesti perätä myös yhteiskunnan vastuuta Suomen muuttumisessa sisäänlämpiäväksi. Niin opetusministeriö kuin koko hallituskin patistavat yliopisto-opiskelijoita luopumaan perinteisestä akateemisesta vapaudestaan ja valmistumaan mahdollisimman nopeasti ammattiin. Jos julkisen opintotuen ehtona on hankkia viidessä vuodessa maisterin paperit, harva nuori tohtii ottaa riskin ja lähteä viettämään välivuotta tai -vuosia jossain ulkomaalaisessa yliopistossa.

Ahtisaaren kehotukset kansainväliseen ajatteluun eivät rajoittuneet Kuopiossa vain yliopistonuorisoon. Presidentin mielestä on "merkillistä", miten vähän tavalliset suomalaiset ovat kiinnostuneita esimerkiksi Euroopan unionista, vaikka sen jäsenyys vaikuttaa monin tavoin elämäämme. - Perustiedot EU:sta pitäisi saada niin varhain kuin nuori voi vain ne omaksua, Ahtisaari vetosi koululaitokseen.

Pitkäaikaisena YK-diplomaattina Ahtisaari otti kantaa myös maailmanjärjestön tilaan. YK kuten monet muutkaan kansainväliset järjestöt eivät ole kyenneet muuntumaan maailman muuttuessa. YK:n turvallisuusneuvostossa ei ole näin ollen yhtään edustajaa Afrikasta tai Etelä-Amerikasta, kun taas Euroopalla on kolme.

Muuttumattomuudella on hintansa: päätöksenteko siirtyy joustavammille, epävirallisille elimille kuten G8- tai G20-kokouksille, ja niissä Suomella ei ole sanan sijaa. Jos Suomi haluaa vaikuttaa, se voi tapahtua vain EU:n kautta.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.