Ahtisaari patistaa nuoria ulkomaille

Kuopiossa, kansallisfilosofi Juhana Vilhelm Snellmanin 1840-luvun kotikaupungissa, on palkittu vuodesta 1982 lähtien merkittävän elämäntyön tehneitä kansalaisia erityisellä Saima-mitalilla näin keväällä hänen syntymäpäivänsä aikaan. Tänä vuonna mitali meni varsin odotetusti presidentti Martti Ahtisaarelle - Suomen ensimmäiselle rauhan nobelistille, joka vietti kaupungissa omat poikavuotensa sata vuotta Snellmania myöhemmin.

Jokainen sukupolvi ja jokainen yksilö tulkitsevat Snellmanin elämää ja ajatuksia omalla tavallaan. Vaikka monet pitävät Snellmania nimenomaan tulisieluisena suomalaisuusmiehenä, presidentti Ahtisaaren lähtökohta oli aivan toinen: Snellmanin oma ura jos mikään todistaa, miten tärkeää suomalaisten on käydä opiskelemassa ja työskentelemässä ulkomailla.

Vuodet vierailla mailla antavat nuorelle tilaisuuden katsoa kotimaataan uusin silmin. Vuoteen 2006 asti Suomen yliopistoista lähdettiinkin vuosittain kasvavalla joukolla opiskelijavaihtoon ulkomaille, mutta sen jälkeen kehitys on kääntynyt päinvastaiseksi. Ulkomaalaisten opiskelijoitten virta Suomeen on sen sijaan jatkanut viime vuosina kasvuaan. Kahtalaisen kehityksen seurauksena on tultu siihen, että Suomen yliopistoissa on yhtä paljon ulkomaalaisia opiskelijoita kuin suomalaisia on opissa ulkomailla.

Presidentti Ahtisaari epäili syiksi suomalaisopiskelijoiden lähtöhalujen hiipumiseen ihmisten yleistä taipumusta mukavuudenhaluun tai vastenmielisyyttä riskinottoon.

Inhimillisillä tekijöillä on varmasti vaikutusta yksilöiden käyttäytymiseen. Toisaalta pitää samanaikaisesti perätä myös yhteiskunnan vastuuta Suomen muuttumisessa sisäänlämpiäväksi. Niin opetusministeriö kuin koko hallituskin patistavat yliopisto-opiskelijoita luopumaan perinteisestä akateemisesta vapaudestaan ja valmistumaan mahdollisimman nopeasti ammattiin. Jos julkisen opintotuen ehtona on hankkia viidessä vuodessa maisterin paperit, harva nuori tohtii ottaa riskin ja lähteä viettämään välivuotta tai -vuosia jossain ulkomaalaisessa yliopistossa.

Ahtisaaren kehotukset kansainväliseen ajatteluun eivät rajoittuneet Kuopiossa vain yliopistonuorisoon. Presidentin mielestä on "merkillistä", miten vähän tavalliset suomalaiset ovat kiinnostuneita esimerkiksi Euroopan unionista, vaikka sen jäsenyys vaikuttaa monin tavoin elämäämme. - Perustiedot EU:sta pitäisi saada niin varhain kuin nuori voi vain ne omaksua, Ahtisaari vetosi koululaitokseen.

Pitkäaikaisena YK-diplomaattina Ahtisaari otti kantaa myös maailmanjärjestön tilaan. YK kuten monet muutkaan kansainväliset järjestöt eivät ole kyenneet muuntumaan maailman muuttuessa. YK:n turvallisuusneuvostossa ei ole näin ollen yhtään edustajaa Afrikasta tai Etelä-Amerikasta, kun taas Euroopalla on kolme.

Muuttumattomuudella on hintansa: päätöksenteko siirtyy joustavammille, epävirallisille elimille kuten G8- tai G20-kokouksille, ja niissä Suomella ei ole sanan sijaa. Jos Suomi haluaa vaikuttaa, se voi tapahtua vain EU:n kautta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.