Aikasyöpöt aivomme

Aika. Se on suosittu small talk -aihe, ja pienen Google-katsauksen perusteella melko monia ihmisiä vaivaava ilmiö. ”Miksi aika menee niin nopeasti?”-haulla löytyy 619 000 tulosta, heti ensimmäisenä ajan kulumista surkuttelevia keskusteluja niin nuorille kuin vanhemmillekin suunnatuilta keskustelupalstoilta.

Perhejuhlissa voivotellaan kerta toisensa jälkeen, kuinka suvun lapset eivät enää olekaan 5-vuotiaita vaan parikymppisiä, ja viimeisetkin lentävät kohta pesästä.

Eivätkä takuulla vuodet menneet näin nopeasti silloin, kun oltiin 9-vuotiaita. Silloin joulukuu tuntui kestävän ikuisuuden, eikä aatto koittanut ei sitten millään. Puhumattakaan siitä, kuinka pitkältä seuraavan vuoden kestävä joulunodotus tuntui.

Katsoin taannoin dokumentin, joka esitteli erilaisia teorioita siitä, miksi aika tuntuu iän myötä kuluvan nopeammin. Ilmiötä on tutkittu paljon, mutta yksiselitteistä vastausta ei ole. Se on selvää, että syy on omassa mielessämme. Vaikka aikaa on todellisuudessa joka vuosi yhtä paljon, aivojen ja ajatusmalliemme edesottamukset syövät aikaamme salakavalasti.

Tarkemmin ottaen aivomme kyllästyvät meihin.

Monet tutkijat uskovat, että vuosien tuntuminen lyhyemmältä johtuu rutiineista, joita toistamme. Ensimmäistä kertaa koetut tai tehdyt asiat jättävät pysyvän ja yksityiskohtaisen muiston, mutta kun samat tapahtumat toistuvat, aivot eivät enää vaivaudu tallentamaan niistä jokaista yksityiskohtaa. Aivot kuulemma tarkastelevat tuttua tapahtumaa samalla mielenkiinnolla, kuin me jaksamme lukea puhelinluetteloa.

Ei kuulosta kovin hyvältä. Toisaalta teoria on varsin armollinen, koska sen mukaan voimme itse hidastaa ajan juoksemista lisäämällä elämäämme vaihtelevuutta.

Lohduttomampi teoria on suhteellisen iän teoria, joka perustuu matematiikkaan. Teorian mukaan 5-vuotiaana vuosi tuntuu pitkältä ajalta, koska tuossa vaiheessa yksi vuosi on ihmisen koko elämästä jopa viidesosa eli 20 prosenttia. 50-vuotiaana yksi vuosi edustaa ainoastaan elämän yhtä viideskymmenesosaa, joten vuosi hujahtaa ohi nopeammin.

On oikeastaan melko uskomatonta, miten paljon jaksamme ajasta jauhaa. Puhumme loputtomiin, miten aika kiitää ohi liian nopeasti, vaikka se on täysin turhaa.

Kuka nyt tosissaan haluaisi ajan pysähtyvän? En minä ainakaan. En missään nimessä tahdo elää ikuisesti. Harva ottaisi riskejä tai yrittäisi toteuttaa unelmiaan, koska kyllä sitä myöhemminkin ehtii. Vaarallisen moni ajattelee niin jo nyt, vaikka toistaiseksi aikamme maan kamaralla on rajallinen.

On hyvä välillä havahtua huomaamaan, kuinka nopeasti aika kiitää, mutta pyyhettä ei kannata heittää kehään. Haluan uskoa, että rutiineista irrottautuminen huijaa aivojamme hidastamaan ajantajuamme.

Aivotkin saavat jumppaa. Pääkoppaa ei ehkä kannata lamauttaa puhelinluettelon lukemisen kaltaisiin aktiviteetteihin kymmeniksi vuosiksi, tai aivot kääntyvät tylsyyksissään meitä vastaan.

Jouluja tulee ja menee. Todennäköisesti ne tulevat ja menevät vuosi vuodelta nopeammin, mutta jos sen tiedostaa, vuosistaan voi yrittää tehdä hitusen muistorikkaampia.

Siihen ei edes vaadita kovin paljon, ainoastaan vähän rohkeutta ja heittäytymiskykyä. Muistatko, kun sinä eräänä kesänä sait ainakin kymmenen uutta kaveria, joiden kanssa vietit koko kesän? Eikös se kesä olekin jäänyt päähäsi hitusen selvempänä ja pidempänä kuin muut? Entä se uusi vuosi, jonka vietit sukumökin sijasta Australiassa?

Turhautuminen ajan kulumiseen on turhautumista itseensä. Abstraktia aikaa on helppo syyttää kaavoihin kangistumisesta, vaikka ohjat ovat ainakin osaksi omissa käsissämme.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Vanhuspalveluissa on suo siellä ja vetelä täällä

Röyhkeä Trump haastaa johtamansa demokratian

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.