Aina olisi syytä innostua

Olinpas taas lähellä ihan innostua. Onneksi sain pidettyä itseni aisoissa ja tunne meni ohi. Näin olen yllättänyt itseni monesti ajattelemasta ja luulen, että samoin on ajatellut myös moni muu. Valitettavasti.

Innostumisesta pidetään monesti liian lapsellisena ja turhamaisena. Usein käy niin, että jostain innostunut törmää toppuutteluun ja sanoihin, että eiköhän olisi nyt syytä ensin rauhoittua ja hengittää muutaman kerran oikein syvään.

Vaikka innostuminen ei saa tarkoittaa hutilointiin saakka äityvää heilumista, niin turha järkeily on yleensä terveen innostumisen tappaja. Sen lopputuloksena ajatukset yleensä ovat, että ei tästä kuitenkaan mitään tule, eikä mikään onnistu tälläkään kertaa.

Ilman innostusta ideasta ei kuitenkaan tule mitään.

Innostumisen puolesta puhuu esimerkiksi Aller Median toimitusjohtaja Pauli Aalto-Setälä (SS 23.3.), jonka mielestä innostuminen on työyhteisön ydin.

Aalto-Setälän ajatukset olivat innostavia. Hänen mukaansa innovaatiot jäävät syntymättä, koska henkinen ilmapiiri työpaikoilla ei ruoki luovuutta ja hulluutta.

Hän kertoi pohtivansa omassa työssään päivittäin, että kuinka ihmisille saataisiin innostusta pintaan. Keskeistä on onnistua mitoittamaan työtehtävät vastaamaan kunkin työntekijän kykyjä.

Tärkeimmästä päästä on kuitenkin myönteinen palaute, jonka määrässä ei saisi koskaan turhaan säästellä. Kehuminen kannattaa aina.

–Yhtä kielteistä palautetta kohti tarvitaan kuusi myönteistä huomiota, totesi Aalto-Setälä.

Innostumisesta on helppo puhua mutta vaikeampi on osata alkaa innostumaan. Ei tässä tarvitse kuin katsoa itseään peiliin. Usein osaan olla enemmän kielteinen.

Suuren idean ja uuden innovaation eteen joutuu nimittäin tekemään aivan tolkuttoman määrän työtä. Kun resurssit on näin tehokkuuden aikakautena vedetty minimiin, niin uuden lisätyön tekemisestä on kaikesta kiireestä väsyneenä aika vaikea lähteä innostumaan.

Enemmän olemme taipuvaisia synkistelyyn. Viimeksi viime viikolla OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen sanoi (Kauppalehti 8.4.), että häntä häiritsee älyttömän paljon Suomen vallannut synkistelevä mieliala. Hänen mielestään myös yritysjohtajat syyllistyvät liioiteltuun tilanteen mustamaalaamiseen.

–Meillä olisi edellytykset puhua paljon positiivisemmin, korosti Karhinen.

Innostaminen ja hyvän työilmapiirin luominen mielletään yleensä työnantajan ja esimiesten vastuulle. Innostuminen kuuluu kuitenkin meille jokaiselle.

Parhaimmillaan innostuminen tarttuu ja sellaisen kumuloitumisen lopputuloksena saattaa syntyä mitä tahansa.

Juuri niin ovat saaneet alkunsa monet suuret yritysmaailman menestystarinat, kuten Supercell ja Angry Birds.

Asenne ratkaisee. Niin se on aina ollut ja tulee aina olemaan. Elämänasenne kertoo ihmisen ajatusmaailmasta ja se näkyy myös käytöksestä.

Jokainen voi opetella innostumaan esimerkiksi vähäpätöisestä ja mitättömän tuntuisesta työtehtävästä. Ryhdy tekemään sitä leuka pystyssä, ylpeydellä ja suurella intohimolla.

Ryhdy pohtimaan miten voisit toteuttaa sen tavallisen työtehtävän jotenkin aivan uudella ja totutusta kaavasta poikkeavalla tavalla. Aseta itsellesi päivittäin uusia haasteita.

Ajattele isommin, tee vielä isommin. Saatat äkkiä huomata, että olet synnyttänyt myönteisen innostuksen palon. Sitä roihua ei kannata lähteä ihan heti sammuttamaan.

Kirjoittaja on taloustoimituksen esimies.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kristittyjen pitää sopia perheriitansa

Savolainen hulluus luo elämää

Ruokaturvallisuus säilyy vain jatkuvalla työllä

Anne Berner on keskustalle ongelma loppuun asti

Kaikki ympäristökäyttäytymisen lajit

Kansa kuului Talvivaarassa

Penkkiurheilijan onnenpäivät alkavat

Talouden suhdanne ei ehkä kääntynytkään vielä

Vanhankissanpäivät

Pahat, rumat ja päästöttömät

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.