Ajattelulle aikaa

Kun historioitsija Juha Siltalalta kysyttiin taannoin televisiossa kantaa, hän vastasi: Tähän en ole vielä ehtinyt ajatella mielipidettäni valmiiksi.

Hätkähdin. Olin Siltalasta hyvin ylpeä, kun hän uskalsi vaatia tilaa tuumimiselleen. Ja vastata myöhemmin vastuullisesti, painokkaammin. Miten olemmekaan tottuneet median nopeisiin kysymyksiin, joihin tutkijoiden, asiantuntijoiden ja poliitikkojen pitää heti sanoa juu tai ei, vaikka ei ole saanut miettiä asiaa ollenkaan valmiiksi.

Kanta ei voi olla perusteltu, jollei takana ole itse tehty aivotyö. Vaatii aikaa saada ottaa selvää, lukea ja keskustella. Sekä miettiä rauhassa. Yhteiskunnan ja median jatkuva kiireytyminen saattaa estää syvemmän perehtymisen asioihin. Internet tarjoaa tiedon hankkimiseen hyviä teitä, mutta myös huonoja oikoteitä.

Parjattu googlaaminen tuottaa näet hakujen tuloksina sellaistakin tekstiä, joka on jonkun tietämättömyydessään väärin perustein kirjoittamaa. Siellä elää verkossa rinnan invalidi ja validi tieto.

Miten keskustelemme? Sosiaalista mediaa voi syyttää siitä, että syntyy illuusio suuresta yksimielisyydestä, kun koko mielipiteiden vaihto käydään samanmielisten kavereitten kesken. Kuten, jos on elävien kanssaharrastajien tai ammattitovereiden kanssa kahvikupillisella, on todennäköistä, että ollaan hyvinkin yhtä mieltä ryhmälle läheisistä asioista.

Siksi olisi tärkeätä oppia väittelemisen taitoa, totta kai jo koulussa. Oppia, kuinka asiat voivat kinastella ilman, että ihmisten tarvitsee ruveta tukkanuottasille.

Poliittisten vastustajien pitää lopulta saada aikaan yhteisiä päätöksiä. Toista on siis kuunneltava, jotta ymmärtää, millä perusteella hän on eri mieltä. Kantoja pitää osata taiten sovitella, jotta päätöksenteossa voidaan edetä.

Kokeneet väittelijät tarjoavat kumppanille aina kelvollisia perääntymisväyliä; tämä on erityisen tärkeätä, kun ollaan tekemisissä vieraan kulttuurin edustajien kanssa. Kasvojen menetykseen ajaminen käy helposti, jos yksi osapuoli on varomaton eikä tunne tarpeeksi toisen tapoja.

Avoin keskustelu kaipaa myös jonkin verran tilaa tajunnanvirralle. Vapaalle päästetty aivotoiminta hullujenkin ideoiden heittelyn muodossa voi avata uusia ajatusuria, sysäten näin itse arkisempaa neuvottelutyötä hyvin eteenpäin.

Mielipiteitten vaihtamisen rinnalla on tärkeätä myös uskaltautua ajattelemaan yksin. Omille aivoilleen voi antaa aikaa sohvaperunanakin makoillen, mutta silloin kannattaa sulkea radio tahi televisio sekä muu musiikki ja tietokone tuumailun ajaksi.

Kun polttoainetta tuumintaan tarvitsee, voi tarttua Tommi Uschanovin kirjaan Suuri kaalihuijaus. Se on Osmo Soininvaaran mukaan veikeä kirja yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä .

Kirjoittaja on kuopiolainen kapellimestari.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.