Akateeminen laihdutuskuuri

Mitä isompi yksikkö, sitä enemmän tiivistämisen varaa. Tämä pätee myös Itä-Suomen yliopistoon, joka on vuoden alussa toteutetun fuusion jälkeen hakemassa uutta muotoaan Kuopiossa, Joensuussa ja Savonlinnassa.

Aivan konkreettisestikin on yliopiston sisältä löydetty väljyyttä. Yliopiston hallitus kokoontui alkuviikosta vetämään uusia suuntaviivoja, jolloin todettiin, että yliopisto voi luopua jopa 10-15 prosentista nykyisistä tiloistaan ja säästää näin huomattavia summia kiinteistökuluista.

Toiminnallisesti ryhdytään yhdistelemään pienempiä yksiköitä suuremmiksi. Samassa yhteydessä katsotaan, ovatko nykyiset laitokset ja tutkimusalat oikealla paikallaan. Kuopion yliopistokampuksen merkittävimpiin muutoksiin kuuluu biotieteitten laitoksen lakkauttaminen.

Yliopiston ulkopuolisista tämä kuulostaa jopa hätkähdyttävältä, koska parin viimeisen vuosikymmenen aikana yliopistossa on vannottu nimenomaan biotieteitten nimiin. Käytännössä biotieteet säilyttävät kuitenkin nykyisen vankan asemansa, ne vain siirretään nyt luonnon- ja metsätieteitten puolelta lääketieteellisen tiedekunnan ja AIV-instituutin yhteyteen. Biotieteitten omassa piirissäkin on toivottu tämänkaltaista siirtoa. Muutoksen valmistelijat uskovat, että synergiahyödyt ovat huomattavat niin bio- kuin terveystieteillekin.

Savonlinnan opettajakoulutuksen kohtalo on puhuttanut voimallisesti viime kuukausina. Savonlinnan kaupunki ja koko Etelä-Savo ovat vedonneet toistuvasti ja väkevin äänenpainoin opettajakoulutuksen jatkon puolesta. Tämän viikon linjausten mukaan Itä-Suomen yliopiston opettajakoulutusta ei keskitetä Joensuuhun, vaan sitä jatketaan toistaiseksi myös Savonlinnassa.

Jatkaminen on perusteltua, koska tähän saakka on kaikissa käänteissä todistettu, miten yliopistoilla on suuri alueellinen merkitys. Lakkautuspäätös olisi jättänyt koko Itä-Savon tyhjän päälle. Savonlinnan säilyminen yliopistokaupunkina varmistuisi, jos se ei olisi vain yhden koulutus- ja tutkimussuunnan varassa.

Rahalla on iso valta tämän päivän akateemisessa maailmassa. Yliopistoilta vaaditaan yhä enemmän tehokkuutta ja tuloksia. Turvatakseen vuosibudjettinsa tulopuolen ne joutuvat suuntaamaan päähuomionsa tieteenaloille, joista saa parhaan laskennallisen tuoton. Kovimmille joutuvat humanistiset tieteet, joiden hyötyä on mahdotonta laskea eurojen ja senttien tarkkuudella.

Itä-Suomen yliopiston oma varainhankinta on tuottanut jo nelisen miljoonaa euroa. Alkuperäinen kolmen miljoonan tavoite on ylitetty, nyt tähdätään viiteen. Neljällä miljoonallakin yliopistolle on tulossa jo valtiolta kymmenen miljoonan pääomapotti.

Mielenkiintoista on nähdä, miten paljon yliopiston sisältä löytyy valmiutta lähteä mukaan rahoitustalkoisiin, kun kolehti pannaan kiertämään ensi viikolla liki 3000 työntekijän keskellä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kun katsoo vain puuta, ei näe metsää

Antelias budjettiehdotus muistaa maakuntiakin

Taidepetosjuttu ravistelee ortodoksikirkkoa

Anna kaekkes, vuan elä periks

Turhat johtajat ja jonninjoutavat isopalkkaiset pikkuviskaalit pihalle – Vai mitenkä oli?

EU-puheenjohtajamaa ei ehdi tehdä mahdottomia

Asiakkaan pitää joustaa, kun tuotanto ei jousta

Uhan alla

Slovenia on pieni suuri maa

Unelma Kuopion Rivierasta etenee Itkonniemellä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.