Alennusmyynneillä ei vielä nosteta Suomen taloutta

Perinteiset joulun jälkeiset alennusmyynnit ovat vuosi vuodelta aikaistuneet niin, että monin paikoin ne alkavat jo ennen joulua. Kauppojen aukiolojen vapautumisen seurauksena innokkaimmat saattoivat shoppailla myös pyhinä. Viimeistään tapaninpäivän ajeluista on kovaa vauhtia tulossa ostoksiin keskittyvä kierros.

Kansalaisten ostohalukkuuden varaan on tällä hetkellä laskettu vähän liikaakin. Tuoreen valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan kuluneena vuonna toteutunut kasvu on perustunut kotimaiseen kysyntään, erityisesti yksityisen kulutuksen kasvuun.

Seuraavana kahtena vuonna bruttokansantuotteen kasvu kuitenkin hidastuu tämän vuoden 1,6 prosentista prosentin tuntumaan. Suomeen kohdistuva vientikysyntä polkee vielä paikallaan ja samalla kulutuskysynnän kasvu hidastuu. Kilpailukykysopimuksen pitäisi vauhdittaa vientiä, kun hintakilpailukyky yksikkötyökustannuksilla mitattuna paranee. Myönteinen vaikutus tulee kuitenkin viiveellä, ja sitä ennen kiky ehtii hillitä ostovoiman nousua.

Suomen talouden kokonaiskuvan tulkinta riippuu edelleen vähän näkökulmasta. Suomen Pankin joulukuun puolivälissä julkistaman ennusteen mukaan Suomi on kylläkin palannut kasvu-uralle, mutta kasvu on vaatimatonta suhteessa muuhun euroalueeseen ja aiempiin noususuhdanteisiin.

Tällä tahdilla kasvu ei riitä julkisen talouden ongelmien suman purkamiseen. Luontainen kehitys antaa nihkeästi vetoapua hallituksen loppukauden haasteisiin. Maailmantalouden kehitykseen liittyy poikkeuksellisen paljon tuntemattomia tekijöitä. Juuri nyt osakemarkkinat ovat luottavaisia. Epävarmuuden aika on otollinen etenkin riskisijoittajille.

Kuten ministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Smolander toteaa, kulutus ei lähtökohtaisesti luo uutta tuotantokapasiteettia eikä edellytyksiä pitkän ajan kasvulle (HS 23.12.). Myöskään finanssipoliittisiin kikkoihin, kuten julkisiin menolisäyksiin velaksi, ei ole varaa. Ratkaisevaa on saada vienti vetämään.

Valtion budjetti pysyy lähivuosina vahvasti alijäämäisenä. Tämä lisää väistämättä jännitteitä hallituksessa, jossa kokoomuksella olisi enemmän haluja talouskuriin kuin kumppaneilla. Ensi vuoden kuntavaalit ja alati lähestyvät eduskuntavaalit lisäävät vaikeuskerrointa.

Valtiovarainministeriön mukaan tarvittaisiin yhä noin kahden miljardin edestä toimia, jotta alijäämät alkaisivat pienentyä suunnitellusti. Työllisyyttä vauhdittavat toimet tulevat todelliseen tarpeeseen, sillä työllisyys on avain julkisen talouden rahoituksen paranemiseen. Tarvitaan myös reippaita säästöjä tai rakenteellisia uudistuksia, mieluiten molempia.

Säästämisessä on hallitukselle se ongelma, että aina joku vastustaa. Rakenneuudistukset puolestaan etenevät verrattoman hitaasti. Esimerkiksi soten laskennalliset säästöt tulevat vuosien päästä. Niissäkin on kyse ikääntymisestä seuraavan kustannusten kasvun loiventamisesta, ei sen pysäyttämisestä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.