Altailla tavattiin

Hän minne menee, mistä tulee, sen taivas yksin ties...

Edesmennyt iskelmärunoilija ja -säveltäjä Reino Helismaa ei ollut ensimmäinen eikä varmasti myöskään viimeinen, joka on pohdiskellut kerran jos toisenkin ihmisen tulemisia ja menemisiä.

Sama kysymys askarrutti jo maailman vanhimman säilyneen kirjan, Gilgames-eepoksen, kirjoittajaa. Tuo Kaksoisvirtojen maassa viisi tuhatta vuotta sitten elänyt sumerilainen mietiskelijä päätyi siihen, että ”elämää, jota etsit, et löytävä ole”.

Siihen ei ole paljon lisättävää vielä nytkään, viiden tuhannen vuoden kuluttua.

Helpoimmalla pääsevät ihmisen osaa pohtiessaan ne, jotka ottavat vielä kirjaimellisesti kaiken, mitä Vanhaan testamenttiin on painettu. Kiitos ja kunnia kuitenkin englantilaiselle Charles Darwinille ja hänen Lajien kehitys-teokselleen. Siinä kirjassa luotiin tieteellinen perusta näkemykselle, että elämä on kehittynyt maapallolla pienestä, vaatimattomasta alusta yhä monimuotoisemmaksi lajien kirjoksi ja että ihmiskunta edustaa sen kehittyneintä osaa.

Yleisesti ollaan sitä mieltä, että ihmisen alkukoti on ollut Afrikassa, joka maanosien välisessä kilpailussa on jäänyt jostain syystä kuitenkin jepen osalle, häviäväksi osapuoleksi.

Afrikasta oli pakko lähteä pääluvun kasvaessa leipäpuita yhä kauempaa, ja näin ihmiskunnan esi-isiä ja -äitejä kulki pää pystyssä isompina ja pienempinä laumoina kohti pohjoista ja itää.

Eurooppaan harhautuneista syntyivät neandertalilaiset, joitten olemassaolo on ollut jo pitkään tuttu juttu. Taiteilijat kuvittelivat ensialkuun nämä luolaihmiset puolittain apinankaltaisiksi olioiksi, mutta uudempi tutkimus on tarkentanut kuvaa.

Kylmässä pohjolassa musta iho vaihtui vaaleaksi ja tukka punaiseksi. Pidetään hyvin todennäköisenä, että neandertalilaisten perintöä on vielä tallella nykyihmisten geeniperimässä.

Tämän päivän kohuttu tiedeuutinen on, että Neandertalin ihmiselle on löydetty Aasian aroilta sukulainen – eräänlainen serkku samaan tapaan kuin ihmisapina on ihmiselle.

Tuo aiemmin tuntematon serkku löydettiin parisen vuotta sitten luolasta Altain vuorilta, ja on saanut löytöpaikan mukaan nimekseen ”Denisovan tyttö”.

Paljon ei venäläisten arkeologien esiin kaivamasta tytöstä ollut jäljellä, mutta kuitenkin riittävästi meidän aikaimme DNA-tutkijoille. Pienestä pikkurillin palasesta ja kahdesta hampaasta päättelivät saksalaisen Max Planckin instituutin tutkijat ruotsalaisen Sven Pääbon johdolla, että kyseessä oli noin 50000 vuotta sitten elänyt tummahipiäinen tyttölapsi, jollaisia Aasiassa on edelleen pilvin pimein.

Denisovan tyttö ja hänen heimonsa olivat lähteneet aikanaan samoilta Afrikan savanneilta neandertalilaisten kanssa ja päätyneet itään. Sukuyhteys Afrikkaan ei katkennut kokonaan, sillä DNA-tutkimusten mukaan joku musta afrikkalainen ja tumma denisovalainen saivat myöhemmin yhteisiä lapsia, joitten geenejä löytyy vielä runsaasti Melanesian ja Australian aboriginaaleista.

Ihmeelliset ovat ihmisen tie, mitäpä tässä muuta voi sanoa uusista DNA-paljastuksista.

Meitä suomalaisia Denisovan tyttö kiinnostaa erityisesti, koska hän eli samaisilla Altain ylängöillä, joista meidän suomalais-ugrilaisten kansojenkin on joskus katsottu lähteneen kohti länttä ja Eurooppaa.

1800- ja 1900-lukujen taitteessa monetkin suomalaiset kielitieteilijät kiertelivät Altailla ja etsivät suomen kielen alkujuuria. He uskoivat myös löytäneensä niitä, ja tämän kerrallisen altailaisen kieliryhmän perusteella pitävät esimerkiksi turkkilaiset meitä edelleen kielisukulaisinaan.

Voisiko altailainen Denisovan tyttö olla meidän esiäitejämme?

Siinäpä meille suursuomalaisille on nyt makustelemista muutamaksi toviksi. Dallapé-yhtyeen 30-luvun ikivihreä Yö Altailla on kuulunut jo seitsemän vuosikymmentä suomalaisten kestosuosikkeihin ja tuntuu nyt entistäkin läheisemmältä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Vanhuspalveluissa on suo siellä ja vetelä täällä

Röyhkeä Trump haastaa johtamansa demokratian

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Lumesta tuli ympäristöpulma Helsingille

Eduskunta kompuroi tiedustelulakien kanssa

Hankkeet vivuttavat kehitystä

Suuri ja kallis seikkailu

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.