Alueellistamista on pakko jatkaa

Kuka elättää Suomessa ja ketä? Tätä vääntöä on käyty Suomessa vuosikymmeniä ilman, että siihen olisi löydetty vastausta, jonka koko valtakunta voisi tuntea omakseen.

Maakunnissa ollaan murheissaan, miten valtakunnan keskushallinto ja yritykset kasvattavat toimintojaan lähinnä pääkaupunkiseudulla ja vähentävät samalla työpaikkojaan maakunnissa. Uudenmaan väestökasvu on murskaavan ylivoimaista verrattuna muihin maakuntiin ehkä Pirkanmaata ja Pohjois-Pohjanmaata lukuun ottamatta.

Samaan aikaan kuuluu pääkaupunkiseudulta ankara valitus, miten he joutuvat "elättämään" koko muuta maata. Erityisen käärmeissään ovat helsinkiläiset, jotka kokevat antavansa vuosittain satoja miljoonia euroja alueelliseen köyhäinhoitoon.

Tunteitten sijasta olisi hyvä antaa joskus numeroittenkin puhua. Tunteettomien lukujen valossa voi tarkastella viileän asiallisesti myös pääkaupunkiseudun ja sitä ympäröivän Uudenmaan sekä maakuntien suhdetta.

Alkutuotannossa, maataloudessa, on koko maassa noin 70 000 työpaikkaa. Uudenmaan osuus siitä on noin 3 000 eli alle viisi prosenttia. Ruokapöydän ääressä ei ole epäselvyyttä, kuka on hankkinut valtaosan tarvittavista kotimaisista elintarvikkeista.

Teollisuus ja rakentaminen tarjoavat nykyisellään työtä noin 550 000 suomalaiselle. Uusimaalaisia heistä on reilut 120 000 eli vajaa neljännes. Tässäkin asiassa suhde on selvä: kolme neljästä tavallisista ruumiillista työtä tekevistä duunareista ahertaa jossain Uudenmaan ulkopuolella.

Jos alkutuotanto ja teollisuus tapahtuu edelleen pääosin muualla Suomessa kuin Uudellamaalla, niin hallinnon ja palvelun puolella suhde on sitten toinen. Ammatillisen ja tieteellisen tutkimuksen yli 80 000 työpaikasta puolet on Uudellamaalla. Hallinnon ja siihen liittyvien tukipalvelujen noin 100 000 työpaikasta on niistäkin liki puolet yhden eteläisen maakunnan alueella. Taiteesta ja viihteestä leipänsä ottavista noin 12 000 henkilöstä on 5 500 uusimaalaisia.

Kahdella alalla kehitys on vienyt siihen, että valtaosa niiden työpaikoista on Uudellamaalla. Nämä ovat informaatio- ja viestintäala sekä rahoitus- ja vakuutustoimi. Viestinnän 80 000 työpaikasta on 45 000 Uudellamaalla. Rahoitus- ja vakuutusalan 45 000 työpaikasta Uudenmaan osuus on yli 25 000.

Kansakunta ei elä ilman perustuotantoa, vaikka tämä tosiasia halutaan mielellään unohtaa. Maa- ja metsätalous, kaivokset ja muu perinteinen teollisuus luovat sen taloudellisen perustulon, josta saavat elantonsa myös hallinnon, koulutuksen ja palvelujen ammattikunnat.

Valtakunnan työpaikkarakenteen perusteella ei ole kuin yksi totuus: muu maa tekee työt, Uusimaa suunnittelee ja korjaa hedelmät. Maakuntien tasa-arvon vuoksi valtion on pakko jatkaa omien toimintojensa alueellistamista tai hajasijoittamista pois pääkaupunkiseudulta ja näytettävä näin esimerkkiä myös yksityiselle elinkeinoelämälle.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.