Aluepolitiikkaa

Aluepolitiikka on tarpeen maan tasapuoliseksi kehittämiseksi. Nyky-yhteiskunnassa ajatus alueellisten erojen tasaamisesta tuntuu kuitenkin olevan vastatuulessa.

Liikenteen väyläinvestoinneissa, yritystoiminnan edistämisessä, valtion toimintojen alueellistamisessa, valtion muissa investoinneissa ja kaikessa millä yritetään kehittää maakuntia, etelän poliitikot ja tiedotusvälineet kiirehtivät vastustamaan niitä aluepoliittisina hankkeina.

Aluepolitiikka on kuitenkin Euroopan mitassa hyväksyttyä ja sillä on myös tulevaisuudessa vahva rooli. Aluepolitiikka (place based policy) tulee olemaan myös seuraavan EU:n rakennerahastokauden avainsanoja. Myös meillä on hyväksytty se näkemys, että maakuntia pitää kehittää niiden omien vahvuuksien varassa.

Se onkin ainoa ja oikea tie. Maakunnat tietävät itse parhaiten, mitä pitää tehdä ja mihin asioihin pitää panostaa. Vähäväkiset ja köyhät maakunnat eivät kuitenkaan pysty omarahoitteisesti synnyttämään merkittäviä hankkeita. Niihin tarvitaan niin EU:n kuin kansallisiakin varoja.

Tämä on tosiasia, joka pitäisi hyväksyä läpi suomalaisen yhteiskunnan. Alueiden osalta tarvitaan samaa tasausta kuin yksittäisten ihmistenkin osalta.

Euroopan komissio on laatinut "Eurooppa 2020 strategian". Sen mukaan komission tavoitteena on, että työllisyysaste on koko EU:n alueella vähintään 75 prosenttia 20-64 vuotiaista, kolme prosenttia bkt:stä investoidaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. 20-20-20 ilmasto/energiatavoitteet saavutetaan. Koulupudokkaiden osuus on alle 10 prosenttia, vähintään 40 prosenttia nuorista suorittaa korkea-asteen tutkinnon ja köyhyys uhan alla eläviä on 20 miljoonaa vähemmän.

Komissio toivoo, että työtä tavoitteiden toteuttamiseksi tehdään niin paikallis-, alue-, valtio- ja kuin EU-tasollakin. Näiden tavoitteiden toteuttamista EU tulee rahoittamaan rakennerahastojen, siis aluepoliittisen rahan avulla.

Vapaa poisto-oikeus Aluepoliittinen yritysrahoitus alkoi 1960-luvun lopulla kehitysaluelakien säätämisen jälkeen. Tuolloin perustettiin Kehitysaluerahasto Oy ja investointiavustukset otettiin käyttöön.

Myös teollisuusyritysten vapaan poisto-oikeuden avulla houkuteltiin yritysinvestointeja kehitysalueille. Ja tulosta syntyi. Voidaan liioittelematta sanoa, että eri puolille maata syntyi kannattavaa ja nykyaikaista teollisuutta. Oppirahojakin maksettiin, mutta tulos oli ja on edelleen hyvä.

Viime kuukausien aikana on käyty keskustelua yritystukien poistamisesta. Asialla on ollut Etla ja eräät teollisuusliitot. Yritystukiin käytetään vuositasolla 1,2 miljardia euroa. Tekesin kautta kulkee tutkimukseen ja tuotekehitykseen 700 miljoonaa euroa, ely-keskusten kautta investointitukia 140 miljoonaa euroa. Loput ovat korkotukia ja vientitakuita.

Näiden lisäksi esimerkiksi telakkateollisuuden tuki on ollut jatkuvaa toimintatukea ja vääristänyt kilpailua. Koko toimiala on sairas. Loistoristeilijöiden valmistus on subventoitua kaikkialla. Tekesin tuet suurelta osin suuntautuvat eteläiseen Suomeen, samaten vientituet. Keskustelun kohteena ja erityisenä silmätikkuna ovat olleet alueelliset ely-keskusten kautta jaetut tuet, määrältään vajaat kymmenen prosenttia koko tukikannasta.

Maakuntamme on pääomaköyhä ja tarvitsemme yritysinvestointeihin edelleen tukea. Varsinkaan aloittavilla yrityksillä ei ole riittävästi omaa pääomaa. Pankkiraha vähänkään suuremmissa investoinneissa on edelleen tiukassa.

Yritysten aluepoliittista rahoitusta pitäisi pikemminkin lisätä kuin vähentää. Toimivat työmarkkinat turvaavat parhaiten alueiden kehityksen. Yritysten vapaa poisto-oikeus tulisi palauttaa Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Kaavat kuntoon Aikanaan kun vastavalmistuneena tulin töihin Juankoskelle, silloinen kunnanjohtaja Aarno Latvala antoi nuorelle miehelle hyvän ohjeen: kaikkeen merkittävään kehittämistyöhön tarvitaan maata ja kaava.

Kunnat ovat hoitaneet maankäytön suunnittelun hyvin. Silloin tällöin kuitenkin törmää siihen, että yleiskaavoitus ei ole ajan tasalla ja siitä seuraa vaikeuksia. Merkittävimmät ongelmat kaavoituksessa on nähty viime aikoina naapurimaakunnan puolella, kun asuntoministeri kumosi neljää kauppapaikkaa koskevat kaavat.

Kovan luokan aluepolitiikkaa tämäkin. Kuopio on onneksi hoitanut kaavoituksen hyvin ja Ikean suurhanke pääsee toteutumaan.

Maankäytön suunnittelun merkitys kehittämisen välineenä tulee edelleen kasvamaan. Yhteiskunnassa on erilaisia intressejä ja ne on sovitettava yhteen. Vain ennakoivan ja näkemyksellisen maankäytön suunnittelun avulla voidaan luoda puitteet kehittämistyölle mikä vaatii rakentamista ja maata. Tässä asiassa vastuu on maakunnan päättäjillä.

Siirtoja jatkettava Aluepolitiikka edellyttää isojen hankkeiden toteuttamista. Hankkeilla on oltava vaikutuksia pitkällä tähtäimellä. Hyvä esimerkki vaikuttavasta aluepolitiikasta on ollut yliopistoverkon synnyttäminen. Ne syntyivät määrätietoisen politiikan tuloksena.

Tämän päivän aluekehityspolitiikkaa on alueellistaminen. Sitä on rohkeasti jatkettava. Uusia virastoja pitää synnyttää maakuntiin ja jo päätetyt alueellistamiset on toteutettava loppuun asti. Konsulien on syytä valvoa, että Fimeasta muodostuu sellainen kokonaisuus kun päätettiin.

Maakunnalle hallinnolliset työpaikat ovat tärkeitä, mutta erityisen tärkeää on se, että uutta yritystoimintaa ja kehitystä generoivat toiminnot siirtyvät Kuopioon.

Aluepolitiikka on huomisen politiikkaa. Kaikkien alueiden kehittäminen vaatii panostusta. Myös metropolialueen kehittäminen on aluepolitiikkaa. Pohjois-Savon kannalta sellainen hallitusohjelma, jossa ei aseteta alueellista tasa-arvoa tavoitteeksi, ei ole mahdollinen. Tästä olemme maakunnassa yhtä mieltä.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon ely-keskuksen johtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vanhankissanpäivät

Pahat, rumat ja päästöttömät

Soten kaatuminen närästäisi Pohjois-Savossa

EU:n on muodostettava oma ääni maailmanpolitiikassa

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.