Ammattiopetuksen arvo on nousussa

Keväiset ylioppilasjuhlat ovat olleet perinteisesti suomalaisen koulutuspolitiikan vuotuinen kohokohta. Lukioista valmistuneitten valkolakkimeri on ollut näky, joka on sykähdyttänyt vuodesta toiseen juhliin osallistuneitten omaisten ja ystävien mieltä.

Ylioppilastutkinto on korostanut tiedon merkitystä nuorten ihmisten elämässä, eikä siinä ole sinällään ollut mitään väärää. Valkolakit vain jossain vaiheessa häikäisivät niin paljon koulutuspolitiikasta vastaavien poliitikkojen ja virkamiesten kuten myös monien vanhempien silmiä, että huomiota ei riittänyt enää riittävästi kätten taidoille.

Kun ikäluokastaan enemmän kuin puolet alkoi mennä lukioon, havahduttiin lopulta myös Suomessa siihen, että kansakunta tarvitsee myös päteviä käytännön työntekijöitä. Kautta läntisen Euroopan levinneet puheet "puolalaisista putkimiehistä" saivat jopa yllättävän nopeastikin aikaan yleisen asennemuutoksen, jonka myötä ammattiopinnot kilpailevat nyt tasaveroisesti lukio-opintojen kanssa.

Ja hyvä näin. Sotien jälkeen syntyneitten suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle maahan avautuu jopa satoja tuhansia uusia työpaikkoja. Säilyttääkseen nykyisen elintasonsa Suomi tarvitsee korkeatasoista tiedettä, mutta yhtä lailla myös taitavia ammattilaisia sekä teollisuudessa, rakennuksilla tai erilaisilla palvelualoilla. Käytännön ammattilaiselle työtä on näin aikoina tarjolla usein jopa enemmän kuin vuosia kouluja käyneille "kirjanoppineille".

Valtiovaltakin on huomannut koulutustarpeitten muutoksen. Opetusministeriön äskettäin esittelemissä uusissa tavoitteissa aloituspaikkoja lähdettiin siirtämään tietoisesti tietopuolisesta opetuksesta ammattialoille. Suurin lisäkoulutuksen tarve on kiistatta hoiva-aloilla.

Mihin ammattien arvostus perustuu tämän päivän Suomessa? Joskus menneisyydessä saattoivat nuoret miehet tuntea itsensä "herroiksi" pelkällä ylioppilaan valkolakilla. Nyt on maassa joittenkin mielestä liikaa jopa väitelleitä tohtoreita.

Markkinataloudessa rahalla on taivaallinen voima, ja juuri rahalla on varmasti merkitystä myös siihen, mitä ammatteja nuoret arvostavat. Erityisesti naisvaltaiset palvelualat ovat edelleen pahasti alipalkattuja, mutta edessä oleva työvoimapula korjaa väistämättä tätä epäkohtaa. Palkkatasoa nostaa myös se, että tämän päivän ammattilaiset eivät ole vain taitavia käsistään, vaan huippuunsa koulutettuja myös tietopuolisesti.

Kuopiossa tällä viikolla pidettävät Taitaja-kisat ovat nekin yksi tapa nostaa ammattikoulutuksen arvostusta. Ei riitä, että meillä on viisaita insinöörejä ja muita oppineita, vaan pitää olla myös pätevää väkeä, joka saa asiat toimimaan käytännössä. Pienen Suomen voima voi olla vain laadussa ja tehokkuudessa niin tieteessä kuin sen soveltamisessakin.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Koska on aikaa kypsyä?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.