Antelias budjettiehdotus muistaa maakuntiakin

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäisessä valtion tulo- ja menoarviossa on vahvasti punavihreää sävyä, mutta punamultapainotuksiakin löytyy. Kevään hallitusneuvotteluissa kaikkien mukaan lähteneiden puolueiden unelmille haluttiin antaa siivet, eikä taloudellisten reunaehtojen sallittu rajoittaa ohjelmatyön luovuutta. Kuherruskuukaudet saavat jatkoa budjetissa, jossa jakovaraa yhä riittää.

Budjettiriihestä tultiin ulos valmiin ehdotuksen kanssa alle tunnin kestäneen kokouksen jälkeen. Sopusointua oli pohjustettu jo hallitusneuvotteluissa ja pitkin kesää, mutta oppositiosta arvioitiin, että helppous oli seurausta riman laskemisesta alas. Kaikki vaikeat päätökset siirrettiin tuonnemmaksi, aikaisintaan ensi kevään kehysriihen väliaikatarkasteluun.

Riihen lopputulos on elvyttävä, vaikka taloussuhdanteen heikentyminen ja taantuman uhka on vasta ovella. Budjettiesitys on kaksi miljardia euroa alijäämäinen ja pysyviä menoja lisätään 1,1 miljardilla eurolla. Tilapäisiä menolisäyksiä toteutetaan ensi vuonna 750 miljoonalla.

Punavihreissä painotuksissa kaikkein pienituloisimpien verotusta alennetaan ja pienimpiä eläkkeitä ja sosiaalietuuksia korotetaan. Välilliset verot kuitenkin nousevat muun muassa polttoaine- ja energiakulujen kautta. Veronmaksajain keskusliitosta arvioidaan, että jo keskituloisilla verotaakka kasvaa ja ostovoima heikkenee (Taloussanomat 18.9.). Yksityisen kulutuksen hiipuminen synkentäisi entisestään huolestuttavaa suhdannenäkymää.

Menolisäyksiä tehdään nyt etupainotteisesti oletuksella, että työllisyys kehittyy suotuisasti. Ensi vuonna pitäisi syntyä 30 000 uutta työpaikkaa. Hallituskauden päätteeksi lisätyöpaikkoja pitäisi olla 60 000 ja työllisyysasteen 75 prosenttia. Todella vaikuttavat keinot tavoitteeseen pääsemiseksi ovat yhä arvoitus. Palkkatuen käytön tehostaminen ja työvoimapalvelujen kehittäminen ovat oikeansuuntaisia mutta täysin riittämättömiä toimenpiteitä.

Verovaroin tuettu osatyökykyisten työllistäminen ei juuri auta kestävyysvajeeseen, kuten ei välttämättä myöskään työperäisen maahanmuuton lisääminen pääasiassa julkisrahoitteiselle sektorille. Investointeihin kannustetaan, mutta muutoin toimet markkinaehtoisten työpaikkojen synnylle jäävät vähiin.

Hallitusohjelman mukaan osa menolisäyksistä perutaan, jos työllisyys ei kasva tavoiteaikataulussa. Opposition mukaan voidaan jo varautua siihen, ettei kasva. Pahimmillaan rahahanoja lyötäisiin kiinni taantumassa, kun juuri pitäisi elvyttää.

Keskustan vaikutus näkyy kenties siinä, ettei maakuntia ole jätetty osattomiksi jakotalkoista. Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotettu pysyvä 300 miljoonan euron tasokorotus otetaan harvaan asutuilla seuduilla kiitollisena vastaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen vahvistuminen on hyvä uutinen myös Itä-Suomelle. Kuntia muistetaan kertaluonteisella valtionosuuksien lisäyksellä. Hyviä linjauksia, kunhan niitä ei jouduta perumaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.