Arkiset siteet yhdistävät ja rauhoittavat Eurooppaa

Jokainen myönnetty Nobel-palkinto voidaan kyseenalaistaa. Voiko kirjailijoita asettaa paremmuusjärjestykseen? Tieteen saavutusten mittaaminen samalla mitalla on tavattoman vaikeaa. Yhdestä Nobel-palkinnosta kuitenkin kiistellään selvästi enemmän kuin muista. Kyse on tietenkin Nobelin rauhanpalkinnosta.

Tänä vuonna Norjan kansallisen parlamentin eli suurkäräjien valitsema Nobel-komitea päätyi palkitsemaan rauhanpalkinnolla Euroopan unionin. Palkinto myönnettiin EU:n historiallisesta roolista maailmansodan jälkeisen Euroopan yhdistämisessä ja rauhan rakentamisesta kylmän sodan jälkeen.

Perustelut ovat hyviä. Ajatellaanpa toisen maailmansodan raunioittamaa Eurooppaa. Manner-Euroopan suurvallat Ranska ja Saksa olivat sotineet toisiaan vastaan kolme kertaa vain seitsemän vuosikymmenen aikana. Niin inhimilliset kuin aineellisetkin tuhot olivat kasvaneet kerta kerralta.

Ranskan ja Saksan väliset suhteet olivat keskiössä, kun kaukokatseiset valtiomiehet ryhtyivät rakentamaan Euroopan hiili- ja teräsunionia. Ajatus oli yksinkertainen: Ranskan ja Saksan taloudelliset siteet piti rakentaa niin vahvoiksi, että sotiminen kävisi mahdottomaksi tai ainakin järjettömäksi.

Tämä on edelleen hiili- ja teräsunionista kasvaneen EU:n perusidea. Mahdollisimman suureen osaan Eurooppaa on luotava niin vahva taloudellinen kanssakäyminen, että kansalliset edut liuentuvat siihen. Rauhaa ei luoda korukielisillä julistuksilla, vaan arkisilla siteillä.

Liikkeelle lähdettiin läntisestä Keski-Euroopasta, mutta jo 1980-luvulla yhdentyminen ulottui Euroopan eteläisiin valtioihin eli Kreikkaan, Espanjaan ja Portugaliin.

Pitkän loikan EU otti sen jälkeen, kun Berliinin muuri ja sosialistinen järjestelmä Itä-Euroopassa luhistuivat. Ensin EU imi mukaansa Suomen, Ruotsin ja Itävallan. Aikaisemmin sitoutumatonta kolmikkoa seurasivat entiset sosialistiset valtiot.

Kroatiasta on tulossa EU:n 28. jäsenvaltio ja vuoroaan odottaa viisi jäsenehdokasta, joukossa Turkki, jonka jäsenyys ulottaisi EU:n maantieteellisesti jo Euroopan ulkopuolelle.

Demokratian ja oikeusvaltion ihanteita EU on vienyt alueensa ulkopuolelle. Unionin on ollut aktiivinen rauhantyössä ja ollut esikuva 10 vuotta sitten perustetulle Afrikan unionille.

Miksi EU sai palkinnon juuri nyt, vaikka se on ollut ehdolla jo muutaman kerran aikaisemmin? Rauhaa EU:n sisällä on kestänyt jo kuusi vuosikymmentä.

Joidenkin arvioiden mukaan Nobel-komitea lähetti viestin talouskriisissä jo vuosia rypeneelle unionille: vaikeuksien keskellä on muistettava yhdentymisen perimmäisin ponnin eli rauha.

Jos tämä todella oli Nobel-komitean viesti, se osui. Talouskriisi on vahvistanut nationalistisia poliittisia liikkeitä EU:n jäsenmaissa. Näihin liikkeet ovat usein myös maahanmuuttovastaisia. Osin niiden saaman kannatuksen vuoksi, myös jäsenmaiden muuten maltilliset ja aikaisemmin euromyönteiset puolueet ovat ottaneet outoja taka-askeleita. Näin on tapahtunut myös Suomessa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Vanhuspalveluissa on suo siellä ja vetelä täällä

Röyhkeä Trump haastaa johtamansa demokratian

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.