Askel kohti olympiakisoja

Helsingissä kesäkuun lopussa järjestettävät yleisurheilun EM-kilpailut näyttävät urheilijoille suunnan Lontoon olympialaisiin.

Arvokisojen kyllästämään kauteen eurooppalaisen yleisurheilun valokiilaan nostava Helsingin tapahtuma sopii toisenlaisistakin arvioista huolimatta hyvin.

Suomalaista urheilukansaa perinteinen menestyslaji kiinnostaa, vaikka se on menettänyt asemiaan jääkiekon ja jalkapallon puristuksissa. Takavuosien mitalimääriin Suomi ei enää kykene, mutta menestyjiä löytyy edelleen.

Aallonpohjassa elävän eurooppalaisen yleisurheilun kannalta kahden vuoden välein järjestettävät maanosan mestaruuskilpailut ovat tärkeä asia.

Kun eurooppalaiset etenkin juoksumatkoilla ovat jääneet lähes täysin afrikkalaisten varjoon, niin maanosan mestaruuskilpailut herättävät myös tv-yleisön. Tutkimusten mukaan EM-kilpailuja seuraa Euroopassa kaksi kertaa enemmän katsojia kuin lajin MM-koitoksia.

Ellei raha sanelisi päätöksiä yleisurheilussakin, olisi yleisen kiinnostuksen kannalta parasta –ainakin eurooppalaisittain ajatellen–järjestää MM-kilpailut neljän ja EM-kilpailut kahden vuoden välein.

Kapitaali sanelee kuitenkin sen, että vuodesta 1993 lähtien kahden vuoden syklillä järjestetyt MM-kilpailut pysyvät jatkossakin samalla uralla.

Historian saatossa Suomi on yksi menestyneimmistä yleisurheilumaista.

Sen vuoksi kansainväliset yleisurheiluliitot ovat jakaneet arvokilpailuja auliisti suomalaisten järjestettäviksi.

Helsinki isännöi EM-kilpailuja nyt ainoana kaupunkina kolmannen kerran, ja se on saanut kunnian olla myös ainoa paikka, jossa lajin MM-kilpailut on järjestetty kahdesti.

Se on melkoinen kunnianosoitus kaupungille, jonka historiallinen Olympiastadion on jo auttamatta jäänyt ajastaan jälkeen.

Helsingin kisat viedään läpi viidessä päivässä.

Järjestäjät ovat ainakin ennakkoon ajatellen onnistuneet aikataulun laatimisessa, sillä lähes jokaisen kisapäivän iltaan on tarjolla kliimaksi, jossa suomalaisurheilija on kamppailemassa mitaleista.

Se takaa ”stadikalle” hyvät yleisömäärät, sillä Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen, Jukka Keskisalo, Olli-Pekka Karjalainen, Tommi Evilä ja Jere Bergius vetävät katsomot täyteen kisailtoina.

Lippujen hinnat yleisurheiluun ovat inhimillisiä toukokuussa Helsingissä järjestettyihin jääkiekon MM-kilpailuihin verrattuna.

Halvimmat liput saa sopuhinnalla, mutta jos haluaa seurata keihäsfinaalia presidentin aition vieressä, joutuu luonnollisesti kaivamaan kuvettaan.

Helsingin ensimmäisissä EM-kilpailuissa 1971 kotiyleisön sankariksi nousi 5000 ja 10000 metrillä voittoa juhlinut Julma-Juha Väätäinen.

Mies maistelee edelleen menestyksensä hedelmää, sillä kansa äänesti hänet eduskuntaan viime vaaleissa.

Edellisissä Helsingin EM-kisoissa suomalaiset juhlivat myös kahta mitalia. Lapinlahtelainen Sari Essayah voitti kävelyssä Euroopan mestaruuden ja Seppo Räty heitti yhden kuudesta arvokisamitalistaan ottamalla hopeaa keihäässä.

Heitäkään ei suomalainen urheiluyleisö ole unohtanut.

Europarlamentissa istuva Essayah oli keväällä presidenttiehdokkaana ja Räty on perisuomalaisen olemuksensa ansiosta yksi kaikkien aikojen suosituimmista urheilijoistamme.

Eikä kansa unohda helposti kesäkuun lopun sankareitaankaan.

Ei, vaikka päälle painavat jalkapallon EM-kilpailujen ratkaisuottelut ja vajaata kuukautta myöhemmin alkavat Lontoon olympialaiset.

Sen verran rakkaasta lajista on kysymys.

Kirjoittaja on urheilutoimituksen esimies.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Suomi voitti

Saamarista siivoushitti

Ukrainassa palataan viihteestä karuun arkeen

Politiikan keväässä ei jää aikaa hengähtää

Nais- ja reviirikiista?

Armottoman kova pottugate

Metsien omistusta uhkaa siirtyä paljon ulkomaille

Pääsiäisen rauha rikki Sri Lankassa

Välttämättömyydestä tulee hyve

Puolueen etu ennen kaikkea

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.