Askeleita eteenpäin

Viime viikolla minulla oli vieraita parlamentissa ja osa ryhmästä oli Pohjois-Savosta. Yksi ryhmäläinen kysyi, olenko Euroopan parlamentissa useimmiten puolueeni, Suomen vai Euroopan asialla. Vastasin, että olen ensisijaisesti Suomen asialla.

Sama vierasryhmä kertoi kuulleensa Brysselin yhteistyötaholta tositarinan EU-lobbauksesta. Erään teollisuushaaran edustustaho oli palkannut agentin viideksi vuodeksi varmistamaan, että yksi ainoa lause tulee kirjatuksi tärkeään asiapaperiin. Kyse oli varmasti tärkeästä lauseesta, sillä on sille tullut melkoinen hintalappukin.

Nämä kaksi asiaa sivuavat omaa työtäni viime viikolla.

Parlamentissa on viime kesästä lähtien istunut erityisvaliokunta, jonka päätehtävänä on valmistella vuonna 2014 alkavaa EU:n rahoituskautta.

Viime viikolla äänestimme valiokunnassa, mitä esitämme parlamentin kannaksi rahoituskehyksistä. Kovalla lobbaamisella sain ensin omani ja sitten muut poliittiset ryhmät vahvasti minun muutosesitykseni taakse. Suomen etua piti käytännössä puolustaa yhdellä lauseella, joka vaati pohjoisten harvaanasuttujen alueiden tuen jatkamista uudella rahoituskaudella.

Tällä kaudella tuki muodostaa 40 prosenttia kaikesta saamastamme aluetuesta. Pohjoisia harvaanasuttuja alueita on puolustettava jokaisessa yhteydessä niin kauan, kun tulevat rahoituskehykset on naulattu kiinni lopullisesti syksyllä 2013.

Hyväksytyn raportin kokonaisuus on yksityiskohtien rinnalla erittäin hyvä.

Paperissa puolustetaan Suomelle rahallisesti tärkeitä perinteisiä politiikan aloja, kuten alue- ja maatalouspolitiikkaa. Niiden budjetteja vaaditaan pidettäväksi vähintään nykyisellä tasolla, vaikka paine toiseenkin suuntaan on ollut kova. Lisäksi rahoituskauden pituudeksi esitetään nykyistä seitsemää vuotta, mikä on ollut useiden käytännössä EU-rahoituksen kanssa toimivien toive.

Muitakin malleja pidettiin viime talven aikana esillä. Raportin yksityiskohdista haluan vielä mainita maatalouspolitiikan osalta sen erittäin positiivisen asian, että valiokunta asettui vahvasti tukemaan maataloustukien kaksipilarijärjestelmää. Suomalaiselle maataloudelle tämä on tärkeää.

Toisaalta erityisesti Itä-Suomelle tärkeä ikääntymisen muutosvauhti on mainittu aluepolitiikan osion lisäksi myös raportin alussa unionin suurimpia haasteita käsittelevässä osiossa.

Myös aluekehitysvaliokunta äänesti viime viikolla tulevan rahanjaon kannalta tärkeästä raportista, kun ilmaisimme kantamme komission viimesyksyiseen koheesioraporttiin. Onnistuin saamaan tuohonkin raporttiin Suomen edun mukaisia lauseita liittyen harvaanasuttujen alueiden tukiin sekä ikääntymiseen haasteisiin.

Tehtävää näiden hyvien uutisten jälkeen kuitenkin vielä jää. Esimerkiksi bruttokansantuotteeseen perustuvan aluetuen niin sanottua väliluokkaa ei olisi syytä luoda uudelle rahoituskaudelle. Suomessa emme siitä hyötyisi ja se mahdollisesti pienentäisi muiden kriteerien perusteella maksettavia tukia.

Parlamentti on siis nyt ilmaissut näkemyksensä tulevasta aluepolitiikasta ja rahanjaosta. Nyt odotamme komission esityksiä ja niiden pohjalta alkaa sitten varsinainen lainsäädäntötyö, joka kestää seuraavat puolitoista vuotta. Itä-Suomella on paljon pelissä.

Kirjoittaja on keskustalainen europarlamentaarikko.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.