Atsteekkien aarre

Tenochtitlan Meksikossa oli aikanaan yksi maailman väkirikkaimmista kaupungeista, sen kukoistuskauden huippu oli 1500-luvulla. Tuo Kolmen kansan liiton eli "atsteekkien" pääkaupunki kuitenkin sijaitsi kuivalla - rutikuivalla - Keski-Meksikon ylängöllä.

Suurkaupungit tapaavat yleensä kasvaa merten ranta-alangoille tai jokien suistoihin, joissa maa on rikasta ja pursuaa ruokaa. Tenochtitlan oli oman aikansa kummajainen. Miten siellä saattoi asua ja elää niin paljon väkeä?

Kolmen kansan liiton ihmiset olivat keksineet uuden tavan kasvattaa itselleen ruokaa. Heidän puutarhansa kelluivat Texcoco-järven päällä. Kelluvia puutarhoja kutsuttiin nimellä chinampas. Ne tuottivat kuudesta kahdeksaan satoa vuodessa ja ruokkivat kaiken kuivuuden keskellä 300 000 kaupunkilaista ja suuren armeijan.

Puutarhoja varten järven pohjasta nostettiin ylös hedelmällistä maata ja se kasattiin kelluvien kaisla- ja ruokolauttojen päälle. Nyt Texcoco-järvi on kuivattu ja kelluvia puutarhoja on jäljellä enää pieni palanen Mexico Cityn liepeillä, Xochimilcossa.

Tutkija Josephina Mena Abraham alkoi ihmetellä, mikseivät loiset ja vaaralliset vatsapöpöt levinneet loiskuen kelluvien puutarhojen ympäristöön.

Olosuhteet olisivat olleet niille otolliset, sillä puutarhat toimivat myös ihmisjätteiden viemäreinä. Mena Abraham ihmetteli myös, miksi kelluvat puutarhat eivät tuottaneet kahta voimakasta kasvihuonekaasua, metaania ja typpioksiduulia.

Arvioitus ratkesi, kun Mena Abrahamin tutkimusryhmä löysi Xochimilcosta uuden termofiilisen eli lämpimissä oloissa viihtyvän bakteerin.

Outo bakteeri näytti hallitsevan järven lämmintä pohjamutaa. Se kävi kiivaasti metaania tuottavien ja ripulitauteja aiheuttavien bakteerien kimppuun ja tuhosi ne. Lisäksi se sitoi tehokkaasti typpeä ja esti siten ilmastoa lämmittävän typpioksiduulin syntymisen.

Monitoiminen atsteekkibakteeri oli löydetty.

Nyt Josephina Mena Abrahamin ryhmä tutkii chinampas-bakteerin käyttöä komposteissa, kompostikäymälöissä ja jäteveden käsittelyssä.

Mahdollisuudet ovat valtavat. Erityisesti iso osa Aasian ja Afrikan maaseudun asukkaista ja monet kaupungeissakin kärsivät loisista. Loiset lisäävät ihmisten ruuan tarvetta ja usein myös pakottavat ihmisten immuunijärjestelmät virittymään matalammalle hälytystasolle, niin että immuunijärjestelmän oma reaktio ei tappaisi heitä. Tämä altistaa loisia kantavat ihmiset erilaisille virusten ja bakteerien aiheuttamille taudeille.

Atsteekkibakteeri voisi myös vähentää jätevesistä, lantakasoista ja ehkä myös riisipelloilta ilmaan pääseviä metaani- ja typpioksiduulipäästöjä.

Kuuman ilmanalan kompostit pystyisivät termofiilin avulla kierrättämään ihmisten jätöksien, karjanlannan ja muun orgaanisen aineksen typen ja muut ravinteet, ilman pelkoa vatsataudeista ja tarttuvista loiseläimistä. Vatsataudit ja loiset surmaavat kaksi miljoonaa lasta ja ovat osasyy vähintään neljään miljoonaan lapsikuolemaan joka vuosi.

Puoli vuosisataa sitten lähes jokainen Järvi-Suomen asukas kantoi vielä elimistössään lapamatoja. Nykyään loiset ovat Suomessa harvinaisia, mutta ne ovat edelleen arkipäivää noin joka toiselle maapallon asukkaalle.

Kirjoittaja on alunperin siilinjärveläinen kustantaja, joka matkustaa tammikuussa Meksikoon, atsteekkibakteerin hyötykäyttöön liittyvään työpajaan. Työpajan järjestää suomalainen Ympäristö ja kehitys ry.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.