Aunus ja Rukajärvi

Syvärille ja Äänisjärvelle vievä Aunuksen tie on tuttu jatkosodan historiasta siinä missä hieman pohjoisempana kulkenut Rukajärven tie.

Aunuksen teitä marssivat esimerkiksi Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan konekiväärimiehet, joitten vaiheet ovat nuoremman polven suomalaisille tutumpia kuin heidän omien isiensä tai isoisiensä sotakokemukset. Olli Saarelan ohjaama Rukajärven tie -elokuva, jonka sotilaitten esikuvat olivat lähinnä Kiuruveden nuoria miehiä, on taas yksi uuden suomalaisen elokuvan maineikkaimmista.

Tässä viikonvaihteessa on kulunut seitsemänkymmentä vuotta, kun suomalaiset joukot ottivat suunnakseen Aunuksen ja Rukajärven. Veteraanien rivit ovat harventuneet, mutta perinneyhdistykset pitävät kuitenkin yllä molempien suuntien muistoa.

Erityisen vahvana Aunuksen ja Rukajärven muisto elää Pohjois-Savossa, jonka miehistä enin osa kävi sotaa nimenomaan noilla kahdella rintamaosuudella. Rukajärven suunnan joukkojen pääosat olivat Ylä-Savosta, kun taas Äänisen ja Syvärin joukoissa oli paljon sotilaita Kuopion puolesta ja maakunnan eteläisistä osista.

Erityisesti Rukajärven suunnan taistelut olivat todellista korpisotaa, jossa isänmaata puolustettiin kymmenien kilometrien päässä oman maan rajoilta Pieningän ja muitten karjalaisten suurten salojen keskellä. Mukana olleisiin ja elävinä palanneisiin nuo sotakokemukset jättivät lähtemättömiä muistoja, jotka miesten kertomina ovat välittyneet myös nuoremmille polville - erityisesti sotienjälkeisille suurille ikäluokille.

Kahden viime vuosikymmenen aikana suomalaisilla on ollut myös mahdollisuus päästä tutustumaan taistelupaikkoihin. Näillä matkoilla on tullut jokaiselle selväksi, millaista henkistä voimaa ja rohkeutta on vaadittu sotasukupolvelta sodan pitkinä vuosina kaukana kotoa, alituisen kuolemanvaaran uhatessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.