Avoimuus on a ja o pörssissä

Pienessä Suomessa ei voi sattua samanlaisia suurhuijauksia kuin Yhdysvaltain talouselämän rahakadulla Wall Streetillä, jossa New Yorkin pörssin johtajiin kuulunut Bernard Madoff petti asiakkaitaan jopa kymmenien miljardien eurojen arvosta. Kun miehellä oli asema, häneen luotettiin, kun luvassa oli vielä tavallista muhkeammat voitot.

Mutta toki myös Suomessa on harrastettu kyseenalaista ja jopa suorastaan rikollista pörssikauppaa pienempien voittojen toivossa. Sisäpiiritietoa saaneet henkilöt ovat käyttäneet tietoa surutta omaksi tai perheensä eduksi. Osa tapauksista on paljastunut, melkoinen osa lie jäänyt paljastumatta. Räikeimmät tapaukset ovat panneet oikeutetusti tiukentamaan lainsäädäntöä.

Kiristynyt valvonta ei poista kuitenkaan vilppiä pörssikaupoista, elleivät kauppaa tekevät halua alistua yhteisesti sovittuihin ja vahvistettuihin pelisääntöihin. Helsingin Sanomien tällä viikolla julkistama selvitys todistaa, että vippaskonsteihin syyllistyneitä meklareita ja pankkiireja on jopa kymmenittäin.

Vilpillistä menettelyä on harjoitettu ennen muuta ns. lyhytkaupassa, jossa samoilla osakkeilla tehdään saman päivän aikana useita kauppoja pikavoittojen toivossa. Bulvaaneina, sijaishenkilöinä, on käytetty esimerkiksi oman perheen jäseniä. Työnantajat - niiden joukossa myös maan johtavat pankit Nordea, Sampo-Pankki ja OP-Pohjola - ovat kyllä kieltäneet meklareiltaan lyhytkaupan, mutta kielto ei ole purrut kaikkiin.

Nykyisillä rahamarkkinoilla väärinpeluu on ilmeisen helppoa. Meklareiden omaksi edukseen käymän lyhytkaupan valvonta on pankeissa ja pankkiiriliikkeissä ilmeisen huteralla pohjalla. Toisaalta alalla on kehitelty sijoitustoimintaan yhä useampia ja yhä monimutkaisempia tapoja niin, että tavallisen piensijoittajan on mahdotonta käsittää täydellisesti, mihin hän rahansa panee.

Ymmärtämättömän saa nopeasti suostumaan ties minkälaisiin ratkaisuihin. Erinomaista valaistusta pankkiiriliikkeiden pimeään varjopuoleen saa tänä syksynä kirjailija Karo Hämäläisen paksusta Erottaja-romaanista, jossa kuvatut tapahtumat pohjaavat parin-kolmen vuoden takaisiin aikoihin, jolloin islantilaiset yrittivät ostaa velkarahalla myös palan Suomea.

Pankkimaailman uskottavuutta on koeteltu kovalla kädellä parin viime vuosikymmenen aikana. Paljastuneista väärinkäytöksistä huolimatta sijoittajien on kuitenkin edelleenkin pakko luottaa meklareitten ja pankkiirien sanaan ja ammattitaitoon. Pettymyksiä tulee, mutta harva piensijoittaja uskaltaa lähteä peräämään korvauksia oikeusteitse. Joku rohkea on yrittänyt ja hävinnyt oikeudessa.

Pörssissä on ilmennyt viime aikoina halua paluusta menneeseen, jolloin tietojen pimittäminen oli maan tapa. Mitä enemmän paljastuu väärinkäytöksiä, sitä enemmän tarvitaan avoimuutta pitämään meklarit ja pankkiirit kurissa ja herran nuhteessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.