Ay-liikkeen ja vasemmiston napanuora on löystymässä

Vielä viime vuoden lopulla näytti lähes varmalta, että Suomeen on syntymässä uusi palkansaajien keskusjärjestö. Mukana uutta järjestöä muodostamassa olivat kaikki SAK:n ja STTK:n jäsenliitot. Korkeasti koulutettujen Akavan jäsenliitot sen sijaan jättäytyivät jo alusta alkaen Insinööriliittoa lukuun ottamatta hankkeen ulkopuolelle.

Nyt uuden keskusjärjestön perustaminen on vahvassa vastatuulessa. STTK-laiset liitot ovat yksi toisensa jälkeen hyppäämässä ulos vankkureista. Ensimmäisenä rukkaset antoi hoitajien Tehy. Valtion toimihenkilöitä edustava Pardia seurasi Tehyä viime viikolla. Keskusjärjestöhanke onkin nyt ainakin puolittain jäissä.

STTK-laiset liitot pelkäävät, että puoluepolitiikka on uudessa keskusjärjestössä yhtä suuressa roolissa kuin se tällä hetkellä on sosiaalidemokraattien hallitsemassa SAK:ssa.

Pelkoon on vahvat perusteet. SAK:n suhtautuminen Juha Sipilän (kesk.) johtamaan porvarihallitukseen eroaa selvästi STTK:n ja Akavan suhtautumisesta. Ero on näkynyt erityisesti, kun järjestöt ovat neuvotelleet kilpailukykysopimuksesta. STTK:n ja Akavan mielestä ay-liikkeen on tultava toimeen kaiken väristen hallitusten kanssa.

SAK-laisen ay-liikkeen ja poliittisen vasemmiston yhteydet ovat perinteisesti vahvat. Takavuosina vallasta kamppailivat sosiaalidemokraatit ja kommunistit. Kommunistien perillispuolue vasemmistoliitto ei koskaan ole yltänyt edeltäjänsä vahvuuteen, mutta puolueella on edelleen vankka asema muun muassa Rakennusliitossa ja Suomen elintarviketyöläisten liitossa.

Ongelmallista on, että kummankaan vasemmistopuolueen kannatus SAK:n jäsenistön keskuudessa ei ole lähellekään niin vahva kuin keskusjärjestön ja sen jäsenliittojen hallinnossa. SAK kysyy viiden vuoden välein tekemissään jäsentutkimuksissa myös jäsentensä puoluekantaa. SAK ei julkista tuloksia tältä osin, mutta Yle Uutisille (13.4.) kerrottiin, että tuoreimmassa kyselyssä keskusta, SDP ja perussuomalaiset olivat tasoissa noin 20 prosentin kannatuksella. Puoluekantaansa ei kertonut 70 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Akateeminen tutkimus ei ole ollut kovin kiinnostunut asiasta. Viime syksynä Tampereen yliopistossa kuitenkin hyväksyttiin pro gradu -tutkimus (Aino Tiihonen: Etujärjestöt, puolueet ja yhteiskuntaluokat Suomessa 2000-luvulla), joka on hyvä alku. Tutkimus perustuu Suomen vaalitutkimuskonsortion keräämiin eduskuntavaalitutkimusten haastatteluaineistoihin vuosilta 2003, 2007, 2011 ja 2015.

Tutkimuksen päätulos on, että sidokset puolueiden, etujärjestöjen ja yhteiskuntaluokkien välillä ovat edelleen olemassa, mutta ne ovat löystyneet. Esimerkiksi perussuomalaiset on vuoden 2015 aineiston perusteella haastamassa vasemmistopuolueet SAK:ssa. Hyvä kysymys on, miksi se ei näy SAK:n ja sen jäsenliittojen hallinnossa. Vanhassa järjestökulttuurissa riittää perkaamista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Varovaisuus paikallaan Suomen avautuessa

Toivomuksia perhejuhlien järjestäjille

Hidastamisen hyvät puolet saisivat jäädä

Itärata uhkaa jäädä hankekisan takamatkalle

Puijolla merkkejä liike-elämästä

Kolme ohjetta alkuihin ja loppuihin – Laske arvet ja ystävät, mutta älä hätäänny

Epätoivoinen Trump yhä arvaamattomampi

Ahaa-hetkiä etymologian parissa

Matkailun alasajo olisi hätävarjelun liioittelua

Ahaa-hetkiä etymologian parissa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.