Bensaa roihun päälle

Uudet ylioppilaat pyrkivät kohta jatkoon samalla päättäväisyydellä ja samalla epävarmuudella kuin ennenkin.

Vuosi sitten opetusministeriö kohahdutti julistaessaan, että pääsykokeista olisi päästävä ja valittava opiskelijat pelkästään todistusten perusteella.

Paniikkiratkaisun makua, tuumasi moni suunnittelumaailmasta etäämpänä oleva.

Näinkö todella ratkeavat koulutuspoliittiset ongelmat ja työurien pidentäminen?

Raju linjanmuutos ei useimmille aloille sovi.

Lisäksi pelkkä todistusvalinta jakaisi nuoret raa'alla tavalla: niihin, jotka nykylukio innostaa painamaan täysillä tiettyyn suuntaan ja niihin, jotka ovat etsijöitä ja hamuilevat tietään pidempään.

Juuri tästä on puhuttava nyt.

Osittain opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) oli oikeassa linjatessaan, että jo parin vuoden päästä paperivalintoja on oltava enemmän.

Onhan vuosi 2013 vuosi rajapyykki, jolloin on tarkoitus toteuttaa myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sähköinen yhteishaku.

Paperivalinta ilman pääsykoetta onkin perusteltavissa silloin, kun nuori pyrkii opiskelemaan esimerkiksi fysiikkaa, jossa hänen taitonsa on juuri yo-kokeessa selkeästi mitattu eikä tuota mittausta ole mielekästä heti toistaa.

Matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, tietojenkäsittelyssä ja monilla teknisillä aloilla Suomessa on jo todistusvalintoja. Tänäkin vuonna niiden osuus on lähes puolet.

Olennaisempaa kuitenkin on, että eri yliopistojen pääsykoeviidakkoa jatkossa siistitään yhdistämällä koetilaisuuksia, eivätkä kampukset useimmilla aloilla vain sooloile ja kilpaile parhaasta opiskelijajoukosta.

Juuri pääsykokeilla useimmat alat mittaavat sitä, mitä lukio ei ole koetellut. On välttämätöntä tutkia, onko valkolakin alla omintakeista tai analyyttista ajattelua - ja vieläpä todellista soveltuvuutta unelmien alalle.

Monissa ammateissa arki on sellaista, ettei pelkkä lukiovuosien hikipinkous anna siihen evästä.

Tarvitaan psykologista silmää, sopivaa persoonallisuutta ja varsinkin luovaa ongelmanratkaisukykyä.

Niitä nykylukio sekä kehittää että mittaa hyvin kehnosti.

Uskon, että pääsykoe ja mahdolliset ennakkotehtävät antavat osviittaa myös nuorelle itselleen siitä, voisiko hän painaa alalla kymmeniä vuosia.

Kympin oppilas ei aina sovellu etenkään vuorovaikutusammatteihin. Ihmetellä sopii, ettei esimerkiksi lääkärikoulutukseen pyrkivältä edelleenkään mitata muuta kuin tietämystä, vaikka sairaanhoitajakandidaatit testataan yhä perusteellisemmin.

Opettajankoulutuksessakin on jatkuva porina siitä, onko opiskelija-aines parasta nykyisen koulumaailman melskeeseen. Ja niin edelleen.

Välivuodet ovat suomalaisen koulutusjärjestelmän päänsärky. Nykyisellään yli puolet vastavalmistuneista ylioppilaista ei saa jatkopaikkaa.

Välivuosi ei yksilötasolla ole välttämättä ongelma. Usein jopa päinvastoin. Yhteiskunnalle ja eläkejärjestelmälle se kuitenkin alkaa olla ongelma, ainakin jäädessään päälle.

Työurien pidentämiseen tulee nopeimmin eväitä, kun tajutaan, että koulujen ammatinvalinnan ohjaus on saatava tähän päivään. Se ei ole juurikaan kehittynyt omista 1970-luvun lopun lukiovuosistani.

Annetaan yhä tilaa myös unelmille. Äskettäin eräs nuori sanoi haluavansa nimenomaan alalle, josta hän nauttii.

Aluksi päästin mieleeni protestanttisen etiikan pohjalta kumpuavan kammottavan ajatuksen: nautinnosta ei makseta.

Kun nuoren mielessä on palo johonkin tekemiseen, siihen roihuun on heitettävä bensaa päälle.

Sammutuspeite pysyköön jemmassa muuhun käyttöön. Realismiin elämä vielä koulii liiankin hyvin.

lKirjoittaja on Savon Sanomien uutistoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.