Brändi syntyy teoista

Istuin kahtena peräkkäisenä lauantaina ensi kertaa elämässäni seuraamassa junnukiekkoa.

Kyse oli tietenkin KalPan A-juniorien loppuotteluista. Ratkaisuottelussa Niiralan halli oli täpötäynnä jo puolisen tuntia ennen ottelun alkua.

Tunnelma kihelmöi. Löysin "istumapaikan" piippuhyllyltä portailta. Onneksi olin varautunut ottamalla kirjan mukaan. Se toimi sekä istuinalustana että taukoviihdykkeenä. KalPan A-juniorit ottivat ensimmäisen Suomen mestaruutensa tavalla, joka ei jättänyt epäilyksen sijaa.

Katsomo eli mukana juhlahumussa. Savolainen väki piti näkemästään ja he olivat ylpeitä nuoristaan. Tarvitsemme elämässämme tapahtumia, joista voi nauttia, jopa riemuita. Yhdessä koetut riemun hetket vahvistavat yhteenkuuluvuutta.

Kansallisesti merkittävät onnistumiset luovat positiivista virettä yhteisölle ja alueelle ja rakentavat toistuvina myös alueen brändiä

A-juniorien Suomen mestaruus on iso asia. Saavutus ei olisi ollut mahdollista ilman ammattitaitoista juniorivalmennusta, jota vanhemmat ja koulu tukevat.

Kuopiossa osataan. Kalpa tunnetaan nyt entistä paremmin mestaruuden myötä valtakunnallisesti tulevien huippujääkiekkoilijoiden kasvattajana. Toivottavasti seuralla on mahdollisuus myös pitää kiinni ainakin osasta parhaista pelaajistaan.

Monet eivät välitä huippu- tai kilpaurheilusta pätkän vertaa. Huippu-urheilua kuitenkin seurataan tarkkaan, ja se on erityisesti median suosikki. Urheilusivut kuluvat käsissä, ja TV:n urheiluohjelmat keräävät katsojia.

Valtaosa suomalaisista tuntee Oulun kaupungin Kärppien lätkäjoukkueesta eikä Oulun menestyksestä teknologia- tai kulttuurikaupunkina. Myös Kuopion ja Pohjois-Savon tunnettavuutta parannetaan joukkueurheilun menestyksen kautta.

KuPS on ollut maineikas seura jalkapalloilun saralla, mutta parhaimmillaan Kuopiossa oli peräti kolme menestyvää joukkuetta. Viimeiset vuosikymmenet eivät mainittavaa menestystä ole enää tuoneet.

Kaupunki on kuitenkin jaksanut uskoa jalkapallokaupunki brändiin. Jatkuvat pelilliset tappiot ja KuPS:n hissijoukkueen leima ovat syöneet uskottavuutta. Tuleva kausi on taas näytön paikka. Kansa täyttää katsomot menestyksen myötä. Samalla medianäkyvyys kansallisesti paranee. Kansainvälisille kentille on pitkä matka.

Taloutta ei osata hoitaa

Tällä hetkellä menestynein savolaisseura palloilulajeissa on Pielaveden Sampo. Lentopallo on yksi suosituimmista palloilulajeista maailmalla.

Sammon menestystä ei ole täysimääräisesti osattu hyödyntää. Miten se voisi vahvistaa savolaista osaamista? Voisiko Kuopiokin hyödyntää seuran menestystä?

Ikävän tuttua kuopiolaisille palloilulajeille on ollut talousasioiden huono hoito. Sekä KalPa että KuPS ovat käyneet läpi taloudellisia kriisejä. Niistä on noustu. Tällä hetkellä Puijonlaaksoon nousee pesäpallostadion joka lienee Vimpelin saarikentän ohella kaunein maassamme.

Samalla kun pelilliset ja katsomo-olosuhteet olivat luvassa parantua, tulivat julki Puijon Pesiksen uskomattomalta tuntuvat taloudelliset sotkut. Eihän näin asioita pidä hoitaa. Toivottavasti talouskurjuudesta selvitään.

Monet Kuopion kaupungin päättäjistä vieroksuvat pesäpalloa. Sitä ei pidetä kaupunkilaisena saati kuopiolaisena palloilulajina, vaikka perinteitä siinäkin lajissa on.

Pesäpalloa kuitenkin seurataan, ja lajilla on vahva jalansijansa Suomessa. Tätä kansallispeliämme tai "älypalloa" pelataan myös teknologiakaupungissa Oulussa. Jyväskylä on menestyksekäs pesäpallokaupunki, jossa vasta viime aikoina jalkapalloilu on ollut nousussa.

Kyllä menestys pesäpallossa lisää myös alueen tunnettavuutta. Vaatimattomista katsomo-olosuhteista riippumatta mitalipelit keräsivät yli 2 500 katsojaa Puijonlaaksoon parisen vuotta sitten!

Menestys tuo näkyvyyttä

Urheilun saralla medianäkyvyyden hankkiminen on vahvasti sidoksissa menestykseen. Niin on asianlaita myös tieteen, taiteen ja kulttuurin kohdalla. Sama pätee elinkeinoelämään.

Mutta mediakiinnostavuus urheilun ulkopuolella on enemmän sattumanvaraista. Genelec Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Martikainen promovoitiin vast'ikään Teknillisen korkeakoulun kunniatohtoriksi tunnustuksena audiotekniikan yritystoiminnan kehittäjänä. Hän edustaa huippuosaamista Ylä-Savossa.

Menestys henkilöityy vahvasti. Syntyy tarinoita, kuten Ponssen Einari Vidgren tai Bellan Raimo Sonninen. Taannoinen Jari Sarasvuon vierailu sai enemmän julkisuutta kuin Honeywellin uuden tutkimuskeskuksen sijoittuminen Kuopioon. Savon Sanomissa tämän päivän Idols-voittajat haukkaavat enemmän palstatilaa kuin kansainvälisiä palkintoja keräävät huippututkijamme. Osaamisemme markkinoinnissa on toivomisen varaa.

Pääkaupunkiseudun mediaa Kuopion yliopiston menestyksen hetket eivät liiemmin kiinnosta, ja sama koskee myös muita pääkaupunkiseudun ulkopuolisia yliopistoja. Uutisointi muuttuu, kun on kyse väärinkäytösepäilyistä tai muista ongelmista. Silloin kirjoitetaan isoin kirjaimin. Tosin on todettava, että Kuopion yliopisto ja yliopistollinen sairaala näkyvät TV:n tiede- ja terveys- ohjelmissa varsin hyvin kiinnostavien tutkimusalojen vuoksi.

J.V. Snellmanin juhlavuosi 2006 onnistui kuopiolaisittain hyvin. Minna Canth on osa kulttuuriperintöämme. Savonia kirjallisuuspalkinto saa vuosittain julkisuutta, samoin Kuopio tanssii ja soi -tapahtuma.

Kuopiossa on vireä ja korkeatasoinen musiikkielämä. Välillä tarvitsemme kansallisesti läpäiseviä viestintäpiikkejä myös tältä sektorilta. Tehtäessä päätöksiä kulttuurin tai taiteen alalla myös imagovaikutukset tulee arvioida. Euron säästöllä ei saa tehdä kahden euron vahinkoa.

Brändi rakentuu sisältä käsin

Viime vuosina Kuopio on ollut rakentamassa Terve Kuopio -brändiä. Saaristokaupunki tulevana asuntomessualueena luontoa säästävine ja sen monimuotoisuutta kunnioittavine ratkaisuineen on hyödynnettävä täysimääräisesti.

Kaupunkilaiset näkevät oman kaupunkinsa useimmiten arjen toimivuuden ja palvelujen kautta. Tyytyväisyys sosiaali- ja terveyssektorin ja koulutuksen sekä julkisen liikenteen palveluihin heijastelee kansalaisten yleistä mielikuvaa asuinpaikkakunnastaan. Brändiä rakennetaan myös sisältä käsin. Kaunis ulkokuori ei yksistään riitä.

Kuopio on merkittävä opiskelukaupunki. Puolet Kuopion yliopistosta valmistuvista hakeutuu Itä-Suomen ulkopuolelle työelämään.

Se, minkä viestin he antavat opiskelukaupungistaan, on tärkeää. Opiskelijat vertailevat ja arvioivat eri kaupunkeja paitsi mielikuvin ja kokemuksin myös faktojen kautta. Yliopiston tai korkeakoulun maineen ohella opiskelijaystävälliset palvelut, elämisen laatu, vapaa ajan viettomahdollisuudet sekä liikenneyhteydet ovat tärkeitä. Erityisesti muualta tullutta opiskelijaa onkin syytä kuunnella herkällä korvalla.

Kuopion brändin ydin voisi löytyä korkeasta ja monipuolisesta osaamisesta ja koulutuksesta, uusista teknologioista, jotka huomioivat sekä ihmisen että luonnon ja monipuolisesta kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksista sekä suvaitsevaisuudesta ja uusiutumiskykyisyydestä.

Kaupungin strategiassa nämä samat teemat nousevat esiin: "Uudelle avoin, kansainvälinen hyvinvointiosaamisen kaupunkiseutu. Tänä päivänä Pohjois-Savo ei edusta uudistumiskykyisintä aluetta Suomessa. Kuopion alueellinen vetovastuu korostuu.

Kirjoittaja on Kuopion yliopiston rehtori.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.