Britannian brexit-sekoilu haittaa koko EU:ta

Viime viikolla vaikutti todennäköisimmältä, että Britannia eroaa 31. lokakuuta EU:sta ilman sopimusta. Näytti, että parlamentti oli työnnetty sivuun kansakunnan kohtalonhetkistä, kun pääministeri Boris Johnsonin esittämä ja kuningattaren muodollisesti hyväksymä päätös sulkee parlamentin viimeistään syyskuun 12. päivänä viiden viikon ajaksi.

Tällä viikolla parlamentti kuitenkin havahtui vastustamaan itsevaltaisesti käyttäytynyttä pääministeriä. Kenties yksi syy siihen oli brexitin suunnittelusta vastaavan ministerin Michael Goven lausunto, jonka mukaan hän ei voi luvata hallituksen noudattavan lakia. Oppositio ja Johnsoniin kyllästyneet konservatiivit ottivat parlamentin työjärjestyksen haltuunsa tiistaina selvin numeroin. Hallitusta vastaan äänestäneet 21 konservatiiviparlamentaarikkoa saivat potkut puolueen parlamenttiryhmästä ja Johnson menetti enemmistön parlamentin alahuoneessa. Päätös merkitsi, että parlamentti voi pakottaa Johnsonin hallituksen pyytämään jatkoa brexit-aikatauluun.

Keskiviikko olikin sitten pitkä päivä. Alahuone äänesti ensin kaksi kertaa brexitin lykkäämisen puolesta, sitten se hyväksyi muokatun opposition lakiehdotuksen, joka tähtää sopimuksettoman EU-eron estämiseen. Päivän päätteeksi alahuone hylkäsi hallituksen esityksen uusien parlamenttivaalien järjestämisestä. Työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn vertasi vaalitarjousta Lumikille tarjottuun myrkkyomenaan. Hän siis epäili Johnsonin tavoittelevan sopimuksetonta EU-eroa parlamentin tahdon vastaisesti.

Lykkäyslakiesityksen mukaan parlamentin pitää päättää suhtautumisestaan EU-erosopimukseen 19. lokakuuta mennessä tai pyydettävä EU:lta lykkäystä brexitiin 31. tammikuuta 2019 asti. Työväenpuolue tahtoo, että ennenaikaisista parlamenttivaaleista äänestettäisiin vasta sen jälkeen, kun lykkäystä on anottu. Lykkäys olisi laatuaan jo kolmas.

Kukaan tuskin tohtii enää sanoa, mitä kaikki tähänastiset käänteet merkitsevät ja mikä on lopputulos. Korkeintaan voidaan sanoa, että betoniseinä, jota kohti Britannia näytti ajavan kaasu pohjassa, on ehkä siirtynyt. Nyt Britannian olisi korkea aika oivaltaa, että brexit-sekoilusta ei ole ikiliikkujaksi. Joku pysyvä ratkaisu on löydettävä. Yksi tapa edetä on uudet vaalit ja uusi kansanäänestys.

Suomen presidentti Sauli Niinistö kommentoi osuvasti torstaina, että kaikenlainen sekavuus vaikuttaa koko EU:hun hiukan sekoittavasti. Sekavuuden seurauksena EU ei ole kyennyt nousemaan vahvaksi globaaliksi toimijaksi, Niinistön sanoin neljänneksi kulmaksi suorakulmioon, jonka muut kulmat olisivat Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä. Niinistö on oikeassa todetessaan, miten Eurooppa ei enää muokkaa maailmaa, vaan maailma muokkaa meitä. Tilanne olisi tosin melkein sama ilman brexit-sekoiluakin, kiitos muun muassa Puolan ja Unkarin, jotka ovat valinneet EU-politiikakseen oman edun tavoittelun yhteisen edun kustannuksella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kun mikään ei riitä

Googlella on hyviä syitä investoida Suomeen

Pääministerin pitäisi pitää kieli keskellä suuta

Kauppahalliaarre

Maltillista alarmismia

Tutkimustietoa tarvitaan eri puolilta Suomea

Urheiluseurojen eettisiin pulmiin pitää tarttua

Leijaileva laipiolevy ja muuta pelottavaa

Kun katsoo vain puuta, ei näe metsää

Antelias budjettiehdotus muistaa maakuntiakin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.