Byrokratia, vahvempi kuolemaa

Vuodet eivät ole veljeksiä, sanotaan. Tässä maailmanajassa ei tarvita kuin yksi hieman pitempi paikallinen sähkökatko, niin tuhansien ihmisten päivittäinen elämä on täydellisesti sekaisin. Jos katko on valtakunnallinen, puhutaan jo katastrofista.

Kolme vuosisataa sitten, 1600-luvun lopulla suomalaiset kokivat historiansa pahimman nälänhädän, kun vuoden sato epäonnistui kolmena vuonna perätysten. Savolaisista kuoli nälkään joka kolmas, ja koko valtakunnan väkiluku putosi lyhyessä ajassa yli 400000:sta noin 300000:en.

Kokonaisia sukukuntia katosi elävien kirjoista, kokonaisia kyläkuntia autioitui. Nälkä ajoi sadat tuhannet ihmiset mieron tielle, kuolemaan vierailla veräjillä.

Jo joutui armas aika... Ihanaista Suvivirttä veisatessa harva suomalainen tulee enää ajatelleeksi, että tuon virren tekijä Israel Kolmodin oli yksi niistä, joka itse oli elänyt ja kokenut nuo vuosien 1695–1697 kauheudet.

Soitto on suruista tehty: Suvivirteen jos mihin nuo sanat sopivat täydellisesti.

Mirkka Lappalainen on noussut muutamassa vuodessa Suomen tämän päivän historiantutkijain kuten myös -kirjoittajain eturiviin. Uusin teos, 1600-luvun lopun suuresta nälänhädästä kertova Jumalan vihan ruoska (Siltala 2012) on tiivis, vavahduttava kertomus raskaasta ajasta ja sen heijastuksista ihmisiin.

Edellisessä tutkimuksessaan Lappalainen kävi uudelleen 1500-lopun suuren kurjuuden vuosia, Nuijasotaa. Jos hän jatkaa samoilla teemoilla, seuraava yhteenveto tulee välittömästi nälkävuosien jälkeen alkaneesta Suuresta Pohjan sodasta ja Isosta vihasta.

1600-luvun loppu oli Ruotsissa harvinaista rauhan, mutta samalla myös itsevaltiuden ja puhdasoppisuuden aikaa. Kaarle XI oli kuningas Jumalan armosta, ja ajan hengen mukaan myös kaikki ihmisten kokemat vaivat ja vastukset olivat taivaasta langetettu rangaistus; siitä tuo nimi Lappalaisen 250-sivuiselle tutkielmalle.

Itsevaltiaana Kaarle XI kykeni harvinaisen reippaaseen tekoon: ns. suuressa reduktiossa hän peruutti läänitykset, joita hänen edeltäjänsä olivat jakaneet avokätisesti 1600-luvun alun sotaisten vuosikymmenten aikana maansa aatelistolle.

Kansa kiitti hyvää kuningasta, mutta verotulonsa menettänyt aatelisto suuttui. Reduktion suurin voittaja oli kuitenkin byrokratia: ensimmäisenä eurooppalaisena maana Ruotsista tuli järjestäytynyt yhteiskunta, jossa virkavalta piti huolta, että kaikki meni ylhäältä ennalta annettujen ohjeiden mukaan.

Inhimillinen hätä johtaa monesti yhteiskunnallisiin mullistuksiin. Tuttu lie vielä monellekin kansalaissodan ajoilta periytyvä sanonta, miten ”nälkä on punikki”.

1600-luvun suuressa nälänhädässä on erikoista, että suoranaista kapinointia esiintyi vain Käkisalmen läänissä. Sielläkään hätää kärsivät talonpojat eivät nousseet niinkään kruunua, vaan ennen muuta Lieksan kovaotteista voutia Simon Affleckia vastaan. ”Simo Hurtan” nimi on herättänyt kauhua Karjalan korvissa meidän päiviimme saakka.

Miksi kansa ei kapinoinut Savossa tai muissa Suomen maakunnissa suuren nälän aikana?

Yksi syy lienee ollut siinä, että nälkä ja kulkutaudit veivät kaikki voimat. Mirkka Lappalaisen mukaan tärkein syy oli kuitenkin siinä, että Kaarle-kuninkaan luoma valtiokoneisto toimi myös äärimmäisissä poikkeusoloissa.

–Maaherrat, nimismiehet, voudit ja muut virkamiehet pitivät langat käsissään, varkaat ja rettelöitsijät joutuivat oikeuteen. Kansa palveli kuningasta ja oli sisäistänyt roolinsa osana järjestelmää, alamaisina joiden tuli maksaa veronsa ja huolehtia ruotuväen palkoista, Lappalainen kirjoittaa.

Sata vuotta aiemmin olivat lähtökohdat vielä toiset. Vahva keskusvalta oli vasta muotoutumassa, ja sen vuoksi Suomen talonpojat tohtivat aloittaa Nuijasodan.

Toisin sanoen: viisauden alku ei ole Herran, vaan herran pelko. Kaarle-kuningasta saamme kiittää, että olemme koko Euroopan mallioppilaita myös tänä eurodirektiivien aikakaudella.

Seppo Kononen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.