Demokratia ja Kansan valta

Filosofian tohtori Heikki Mäki-Kulmala pohdiskelee Tampereen yliopiston Aikalainen-lehdessä (15/2011) demokratiaa ja kansan valtaa. Mäki-Kulmala päätyy siihen, että demokratia ja kansan valta eivät olekaan sama asia, vaan ne ovat toistensa vastakohtia.

Demokratiassa tunnustetaan, että ihmisten tai ihmisryhmien edut ovat usein keskenään ristiriitaisia. Kun esimerkiksi halutaan kohentaa vanhusten hoivaa, siihen käytettävät rahat ovat pois jostakin muusta, vaikkapa koulujen määrärahoista.

Tarvitaan demokraattisia prosesseja, jotta keskenään ristiriitaiset edut voidaan sovitella keskenään. Etujen sovittelu on kompromissien hakemista. Oikoteitä ei ole ja siksi päätöksien tekeminen on lähes aina hankalaa ja hidasta.

Toki enemmistö demokratiassa viime kädessä aina päättää, mutta demokratian periaatteisiin kuuluu, ettei yhtään ryhmää jätetä oman onnensa nojaan, vaikka sillä ei olisikaan takanaan enemmistöä kunnanvaltuustossa tai eduskunnassa.

Kansan valta taas merkitsee Mäki-Kulmalan mielestä demokratian kaventumista tai peräti sen loppua. Mäki-Kulmala kritisoi valtaa pitävien yrityksiä valaa monenkirjava väestö yhteen muottiin, yhdeksi "Kansaksi", jolla on yksi ja yhtenäinen etu.

Jotta tämä onnistuisi, on toista mieltä olevien suut tukittava. Jos jotkut toisinajattelevat kuitenkin saavat äänensä kuuluviin, heidät leimataan joksikin omalle yhteiskunnalle vieraaksi: juutalaisiksi, kommunisteiksi, loisiksi, hipeiksi, sosiaalipummeiksi.

Pisimmälle "Kansan valta" on Mäki-Kulmalan mielestä viety Pohjois-Koreassa, jonka virallinen nimikin on Korean kansantasavalta. Siellä ei-kansa on vaiennettu ja häivytetty niin tarkkaan, että julkikuvissa esiintyy vain yksi suunnaton huutosakki tai oopperan kuoro.

Hyvää analyysia. Mäki-Kulmalan kanssa on helppo olla samaa mieltä.

Suomessa Kansan valta ei ole lähelläkään Pohjois-Korean tasoa, mutta osataan meilläkin. Kekkosen Suomessa kehitettiin yksi ja oikea ulkopoliittinen linja, Paasikiven-Kekkosen linja, jonka taakse kansa pakotettiin.

Aluksi suurin osa suomalaisista ymmärsi Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittisen linjan pohjalla olevan itsekkään realismin, mutta lopulta linjasta tuli uskonkappale, josta poikkeamista pidettiin yhteiskunnallisena syntinä. Syntisiä rankaistiin eristämällä.

Samaa juurta on puhe kansallisesta edusta, jolla poliittisia operaatioita tai tavoitteita joskus perustellaan. Ei pidä uskoa, että olisi olemassa vain yksi ja kiistaton kansallinen etu. Vain aniharva päätös, tehtiinpä se poliittisella tai hallinnollisella tasolla, kohdistuu samalla tavalla kaikkiin ihmisiin tai kaikkiin alueisiin.

Samalla tavalla kannattaa suhtautua kunnallispoliitikkojen retoriikkaan. Kunnan tai kuntalaisten etu on epämääräinen käsite, vaikka kohtalaisen pienellä alueella asuvilla ihmisillä onkin enemmän yhteisiä intressejä kuin kaikilla suomalaisilla keskenään.

Otetaanpa esimerkki Juankoskelta. Talousvaikeuksiin joutuneen kaupungin on säästettävä ja yhdeksi mahdolliseksi säästökohteeksi suunniteltiin Säyneisten koulun lakkauttamista. Jos koulu olisi lakkautettu, olisivat koulun vähän yli 40 oppilasta jatkossa joutuneet hakemaan opetuksensa parinkymmenen kilometrin päästä Juantehtaan koululta.

Juankoskelaisten yhteinen etu on, että tarvittavat säästöt tehdään. Jos ei tehdä, edessä saattaa olla hallitsematon tilanne. Silloin palveluita on pakon edessä leikattava kerralla paljon enemmän.

Sen sijaan säästöjen kohdentamisessa edut menevät ristiin. Säyneisten koululaiset ja heidän vanhempansa haluavat säilyttää koulunsa ja säästää jostakin muusta. He ryhtyivät toimimaan koulunsa puolesta ja se kannatti: koulun lakkauttamisesta luovuttiin.

Ratkaisu on Säyneisten näkökulmasta hyvä, mutta samalla poliittisin perustein valitut luottamushenkilöt joutuvat astumaan joidenkin toisten juankoskelaisten varpaille.

Demokratian pelisääntöihin kuuluu, että joku ryhmä menettää ja toinen voittaa. Se pitää tunnustaa, koska sille ei voi mitään.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Koska on aikaa kypsyä?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.