Digiaika kuuluu kaikille

Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että digitaalisuus on nousemassa Suomen pelastajaksi. Hallitus visioi Suomen ottaneen kymmenen vuoden kuluttua tuottavuusloikan julkisissa palveluissa ja yksityisellä sektorilla tarttumalla digitalisaation mahdollisuuksiin.

Julkinen valta on keskeisessä roolissa ja sen toimilla on saatava vauhtia digitalisaatioon. Hallituksen linjausten mukaan nimenomaan julkisten palveluiden digitalisointi on avainasemassa, jotta julkisen talouden myönteisen kehityksen kannalta välttämätön tuottavuusloikka onnistuu. Siksi julkiset palvelut on muutettava ensisijaisesti digitaalisiksi.

Siirtyminen digiaikaan ei kuitenkaan toteudu itsestään. Julkista valtaa ei voida syyttää ainakaan yrityksen puutteesta. Suomessa on käynnissä lukuisia digitaalisaatiota edistäviä hankkeita. Digitalisaation nimissä on puuhasteltu paljon, mutta todelliset onnistumiset ovat olleet harvassa.

Uuden hallituksen tärkein tehtävä on muuttaa hyvät aikomukset käytännön toimiksi, joilla saavutetaan mitattavissa olevia tuloksia.

Yrityksille digitalisaatio merkitsee uutta teollista vallankumousta, joka muuttaa maantieteellisten markkinoiden luonteen ohella myös tuotteita, palveluita ja tuotantotapoja. Moni yritys on jo siirtynyt teollisen internetin aikaan.

Jotta teollinen toiminta säilyisi ja ennen kaikkea kehittyisi Suomessa, on yritysten siirtymistä digitaaliseen liiketoimintaan nopeutettava. EK:n tuoreen kyselyn mukaan lähes puolet pk-yrityksistä arvioi digitaalisaatiolla olevan paljon tai melko paljon merkitystä toiminnalleen.

Kuitenkin vain 39 prosenttia pk-yrityksistä katsoi, että digitalisaatiolla on vähän tai ei lainkaan vaikutusta omaan yritykseen tai oman toimialan yrityksiin.

Huolestuttavaa on esimerkiksi verkkolaskutuksen hidas käyttöönotto. Erityisesti monet pienimmistä yrityksistä ovat lykänneet tai eivät edes harkitse verkkolaskun käyttöönottoa. Hallituksen tavoittelema tuottavuusloikka edellyttää, että mahdollisimman monella yrityksellä on käytössään yksinkertainen ja edullinen verkkolaskutus, joka siirtää maksuliikenteen standardimuotoisen edelleen yrityksen kirjanpitoon.

Siirtyminen digitalouteen on ennen kaikkea kiinni yrityksistä itsestään, mutta julkinen valta voi omilla toimillaan edistää digitalisaatiota ja uusien tekniikoiden käyttöönottoa. Hallitus on sitoutunut rakentamaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön ja sitoutunut innovaatio- ja palvelualustojen synnyttämiseen sektoreilla, kuten liikenne, terveydenhuolto, oppiminen ja teollinen internet, joilla julkishallinnolla on rooli markkinoiden toimivuuden kannalta.

Digitalisaatio ei nosta tuottavuutta, ellei mahdollisimman moni kansalainen ja alue ole tehokkaiden sähköisten palveluiden piirissä. Muussa tapauksessa Suomea uhkaa lisääntyvä sosiaalinen, taloudellinen ja alueellinen eriarvoistuminen.

Pelkkä verkkoon pääsy ei riitä. Verkossa on kyettävä myös toimimaan. Ihmisten valmiuksissa käyttää sähköisiä palveluja on suuria eroja. Erityisesti vanhuksille tai muille sähköisten palveluiden käyttöön tottumattomille tai kykenemättömille voi kynnys sähköisten palveluiden hyödyntämiseen olla korkealla.

Sähköisten palveluiden käyttäminen vaatii myös ajan tasalla olevia laitteita, joiden hankkimiseen ei kaikilla ole taloudellisia mahdollisuuksia. Taloudellinen eriarvoisuus voi johtaa eriarvoisuuteen sähköisten palveluiden käytössä.

Eriarvoisuutta voi lisätä myös julkisten palvelupisteiden väheneminen. Vailla omia laitteita olevien henkilöiden asiointimatkojen pidentyessä erityisesti syrjäseutujen asukkaat voivat jäädä jopa vaille digitalisaation hyötyjä.

Hallitus on tiedostanut tietotekniikan hyödyntämistä uhkaavan kansalaisten taitovajeen. Hallitus on luvannut auttaa niitä kansalaisia, jotka eivät ole tottuneet tai jotka eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita.

Verkkoon pääsy ei riitä, ellei myös sähköisen palvelun sisältö ole selkeä. Esimerkiksi sosiaaliturva on monille vaikeaselkoista. Kun Kelan asiakirjat siirtyvät lähivuosina kokonaisuudessaan sähköiseen muotoon, on tärkeää varmistaa että verkossa oleva tieto on selkeää ja helposti löydettävissä ja käytettävissä.

Talouden kasvu ja kilpailukyvyn vahvistuminen edellyttävät nopeita internetyhteyksiä. Valtioneuvosto teki vuonna 2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta.

Tavoitteena oli, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 prosenttia vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeista (100Mbit/s) valokuitu- tai kaapeliverkoista.

Hallituksen vuonna 2008 asettama tavoite ei ole toteutunut odotetusti. Kaupalliset toimijat eivät ole olleet kiinnostuneita investoimaan laajakaistaverkkoihin. Myöskään julkinen tuki ei ole riittänyt, eikä kunnilla ole ollut tarvittavia voimavaroja laajakaistahankkeiden nopeaan toteuttamisen.

Laajakaistan rakentamista ei voida jättää yksinomaan kuntien harteille. Se ei ole nykyisessä taloustilanteessa oikeudenmukaista ja olisi myös liian hidas tie toteuttaa koko maan kattava laajakaistaverkko. Harvaan asutuilla alueilla laajakaistan kehittäminen on välttämätöntä niin kansalaisten palveluiden kuin yritystoiminnan kehittämiseksi.

Laajakaistapalveluiden saatavuus vaikuttaa alueiden taloudelliseen kehitykseen. Suomella ei ole varaa menettää yhtään yritystä ja työpaikkaa. Harvaan asutuilla seuduilla yrityksillä on oltava kilpailukyiset toimintaedellytykset. Erityisesti Suomen avainalaksi nousseen metsätalouden kehittyminen edellyttää yhä tehokkaampaa tietotekniikkaa kautta koko maan.

Kirjoittaja on Etelä-Savon maakuntajohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Hyvä vihollinen

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.