EU ei selviä koronakriisistä vain velkaantumalla

Presidentti Sauli Niinistön isännöimät Kultaranta-keskustelut ovat monena alkukesänä kietoutuneet suurvaltapolitiikan käänteistä kumpuavan epävarmuuden lisääntymisen ympärille. Viime viikonloppuna keskustelut käytiin etäjärjestelyin entistäkin epävarmemmassa maailmantilanteessa. Akuutista koronakriisistä selviytymisen lomassa on kuitenkin varauduttava tulevaisuuteen.

Niinistön taannoinen kirjoitus Uutissuomalaisen Debatissa (Savon Sanomat 16.5.) toimi yhtenä pohjustuksena ajatustenvaihdolle Kultaranta-otsikon alla. Tuolloin presidentti muistutti toimintakykyisen EU:n merkityksestä jäsenvaltioille, joiden rajat ja itsenäiset päätökset ovat korostuneet kriisitilanteessa. Presidentin mukaan unioni on menettänyt ulkoista painoarvoaan suhteessa kolmeen suurvaltaan. Jatko riippuu kyvystä ratkoa sisäisiä kysymyksiä.

Kultaranta-keskusteluissa Niinistö tarkensi puhettaan unionin vaikutusvallan edellytyksiin, ennen muuta talouteen. Hän ilmaisi huolensa yhteisvastuiden lisäämisestä, kun Saksa on taipunut Ranskan vaatimukseen 500 miljardin euron yhteislainasta koronasta pahiten kärsineiden jäsenmaiden tukeen.

Ex-pääministeri Esko Ahon ja Nokian ja F-Securen hallitusten puheenjohtajan Risto Siilasmaan tavoin Niinistö painotti, ettei velkaantuminen ole ajan myötä kestävä tapa ratkaista ongelmia. Mahdollinen eurooppalainen koronalainapaketti olisi pidettävä kertaluonteisena. Suhdannepoliittisen velkaelvytyksen rinnalla euroalueella tulisi palata alkuperäiseen sopimukseen, jonka mukaan kukin valtio vastaa viime kädessä itse taloudellisista velvoitteistaan kuten veloistaan.

Vaikka presidentti puhui entisen valtiovarainministerin suulla ja kokemuksella, euroalueen ja valtioiden taloudenpidolla on suora yhteys ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Suomessa esimerkiksi hävittäjähankintojen lykkäämistä on väläytetty säästökeinoksi, jos julkistalous lähivuosina sukeltaa.

USA:n ja Kiinan välien jäätyminen voi johtaa asetelmaan, jossa pienemmät toimijat joutuvat valitsemaan puoliaan. Velkakurimukseen ajautuva EU olisi entistä vähemmän maailmanpolitiikan toimija ja entistä enemmän toiminnan kohde.

Reilun kymmenen vuoden takainen finanssikriisi toimi laukaisualustana oikeistopopulistisille ja kansallismielisille liikkeille ympäri Eurooppaa. Koronakriisi on nostanut eri puolilla perinteisiä puolueita, joiden maltilliseen vastuunkantoon luotetaan, mutta populistit odottavat jo syksyä, talvea ja talousvaikeuksia. Uusi euron kriisi voisi pahimmillaan saattaa alulle hajoamiskehityksen.

Pelätyssä ”saalistajien ajassa” EU:sta voi muodostua turvasatama liberaaleille arvoille ja sopimuspohjaiselle menettelylle, mutta unionin on pidettävä itsensä koossa. Niinistön peräänkuuluttama talouskuri on avainasemassa, jos EU haluaa pysyä vahvana ja yhtenäisenä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ei ihan siirappiromantiikkahommaa

Metsämarjasato uhkaajäädä poimimatta

Kesäteattereissa vielä tilaa

Velvoite käyttää omaa harkintaa

Opiskelijavalinnoissa vakavia ongelmia

Ovatko kaikki lajit urheilua?

Pohjois-Savo on vahva urheilumaakunta

Toinen aalto ei enää yllättäisi suomalaisia

Junttia vituttaa väärässä paikassa, nössöä ei ollenkaan

Eläinten hyväksikäyttö johtaa kulkutauteihin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.