EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Tänään tulee kuluneeksi tasan 25 vuotta siitä sunnuntaista, jolloin suomalaiset äänestivät Suomen EU-jäsenyydestä. Tulos oli selvä: 56,89 prosenttia puolesta ja 43,11 prosenttia vastaan. Äänioikeuttaan käytti 74 prosenttia äänioikeutetuista. Tulos oli siten yksiselitteisen selvä. Mistään yllätyksestäkään ei ollut kyse, sillä lopputulos noudatti useimpien kansanäänestystä edeltäneiden mielipidetiedustelujen tuloksia.

Ennen äänestystä niin jäsenyyden puolustajat kuin sen vastustajat vetosivat tunteisiin jos kohta järkeenkin, mutta tunneratkaisusta oli lopulta kyse. Vastakkainasetteluja luotiin mielikuvien pohjalta. Itä ja länsi. Eurooppa ja Venäjä. Kehitys ja taantumus. Vakaus ja epävarmuus.

Maantieteellisesti Suomen EU-jäsenyys oli eteläisten maakuntien juttu. Kahdeksan pohjoisinta maakuntaa eli Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi asettuivat jäsenyyttä vastaan. Yksi keskeisimmistä syistä vastustukseen oli pelko maatalouden alasajosta. Onkin hupaisaa, että jälkikäteen arvioiden elinkeinoista maatalous on hyötynyt ja hyötyy jäsenyydestä kenties eniten. Jäsenyysehdot turvasivat maatalouden toimintaedellytykset pohjoisissa oloissa, vaikka helppoa elinkeinolla ei ole missään vaiheessa ollut. EU-tukiin ei kuitenkaan ole liittynyt samanlaisia intohimoja kuin kansallisiin tukiin ennen jäsenyyttä jatkuvasti liittyi. EU:n ulkopuolella maataloudelle olisikin voinut käydä köpelösti. Sosiaalidemokraattien näkyvimpiin EU-jäsenyyden vastustajiin kuulunut historiantutkija Tapio Bergholm kertoo toivoneensa, että Suomi olisi EU:n ulkopuolella voinut vähentää kansallisia maataloustukia SDP:n johdolla (Suomen Kuvalehti 11.10.).

Oman näkemyksen perustelemisen kiihkeysasteet vaihtelivat laidasta laitaan niin jäsenyyden puolustajien kuin kannattajienkin joukoissa. Hurjimmat kylvivät tarkoituksellisesti propagandistisia epäluuloja ja salaliittoteorioita, joilla oli pohjaa vain esittäjiensä mielikuvituksessa. Hyvä esimerkki tällaisesta oli pelottelu, jonka mukaan jäsenyys ajaa Suomen Natonkin jäseneksi.

Kun suomalainen virkamiehistö samaan aikaan tarjoili kiihkotonta asiatietoa, äänioikeutetut saattoivat muodostaa kantansa Suomen kohtalonkysymykseen varsin neutraaleista lähtökohdista. Voidaankin sanoa, että tieto selätti osatotuuksiin pohjautuneen propagandan.

Tuskin kukaan kuvitteli Suomen pääsevän EU:n jäsenenä mihinkään onnelaan. Sisällä olemisen edut näyttivät suuremmilta kuin ulkona pysymisen haitat. Neljännesvuosisadan jälkeen voidaan sanoa, että niin kävi ja niin on yhä, siitäkin huolimatta, että euroalueen ongelmat huolestuttavat, brexit pelottaa ja EU:n heikkous kansainvälisen politiikan kentällä harmittaa. EU-jäsenyyden edut päihittävät haitat ennen muuta siksi, että Suomesta tuli kiinteä osa läntistä arvoyhteisöä. Ratkaisu oli köyhän miehen Nato. Aivan Urho Kekkosen linjauksen mukaisesti puolueettomuus väistyi kansallisen edun tieltä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Malttia pöyristymisiin

Kuopion täytyy tarkastella menojakin kriittisesti

Rasismia eivoi voittaa valehtelulla

Pääministerit ja Itämeri

Kiitos talvi! – Ensin pieni flikflak-sarja, sitten ohjelmassa rintarauhasten sulatus

Postin kannattavuusei parane lakkoilulla

Joulujuhla ja kevätjuhla kuuluvat kouluun

Muuan tarina

Julkisuus, tuo ikävä kiusanhenki

Perusoikeuksien rajoja on joskus hyödyllistä mitata

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.