EU on taas ensi viikolla uuden edessä

Viime vuodet euromaissa on ratkottu finanssikriisiä kuin kanalassa. Tunnetustihan kana ryhtyy touhuamaan toissijaisia kun ei vaaran uhatessa tiedä, juoksisiko karkuun vai puolustaisiko pesää.

Pakon edessä euromaat ovat tehneet päätöksiä, joilla on saatu pelattua aikaa. Rakenteellisiin ongelmiin eli pesän puolustamiseen ei ole ollut halua ja kykyä ryhtyä.

Ensi viikon alkupuolella EU:n komission odotetaan esittelevän ehdotuksensa eurooppalaisesta pankkiunionista.

Parhaimmillaan se tarjoaa euromaille ja koko EU:lle mahdollisuuden päästä ulos finanssikriisistä ja rakentaa unionin kaikille 27 jäsenmaalle kasvua ja hyvinvointia. Toiveikkaimmat arvelevat, että unioni voisi aloittaa toimintansa jo ensi vuoden alussa. Se tuskin toteutuu.

Pahimmillaan pankkiunionista tulee kiistakapula, jota nakellaan naapureiden rattaisiin eikä mitään todellista uutta synny. Yksi merkki tällaisesta on jo se, että 17 euromaan kokoontuessa omiin kokouksiinsa, 10 rahaliittoon kuulumatonta EU-maata on kokoontunut omiin kokouksiinsa.

Pankkiunionissa on kyse paitsi yhteisestä pankkivalvonnasta, mutta myös talletussuojasta ja ongelmiin joutuneiden pankkien haltuunotosta sekä veronmaksajien roolista vaikeuksien ratkonnassa. Yleisellä tasolla pankkiunionilla on runsaasti kannatusta, mikä ei ole ihme, koska se näyttää tarjoavan kuria ja järjestystä holtittomasti eläneelle rahoitussektorille. Vielä ei kuitenkaan ole puhuttu yksityiskohdista.

Yksi keskeinen puheenaihe on, kattaako pankkiunioni koko EU:n vai pelkästään euroalueen. Suomen valtiovarainministeriön johtavien virkamiesten mukaan on oletettavaa, että ainakin alkuvaiheessa Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia pysyttelevät pankkiunionin ulkopuolella. Valvottaviksi tulisivat silti kaikki euromaissa toimivat pankit. Esimerkiksi Nordea on mielenkiintoinen valvottava, koska sillä on pankkitoimintaa euroalueen ulkopuolisissa Puolassa, Ruotsissa ja Tanskassa sekä Norjassa, joka ei ole edes EU:n jäsen. Myös Danske Bank on hyvin kansainvälinen pankki.

Käytännössä pankkiunioni ei kykene valvomaan kaikkea kaikkialla EU:ssa, vaan sen täytyy ryhtyä yhteistyöhön kansallisten valvojien kanssa. Olisi järkevää, jos pankkiunioni ottaisi valvottavakseen ne rahoituslaitokset, joilla on rajat ylittävää liiketoimintaa ja kansalliset valvojat huolehtisivat pelkästään maan sisällä toimivien rahoituslaitosten valvonnasta. Samalla olisi visusti huolehdittava siitä, että säännöt ovat samat kaikille.

Veronmaksajaa kiinnostaa pelkästään se, että pankkiunionin säännöt rakennetaan oikeudenmukaisiksi. Yksinkertaistettuna se merkitsee, että suomalaisten pankkien ja veronmaksajien ei kuulu maksaa sellaisten maiden ja pankkien vastuita, jotka ovat syntyneet holtittomasta taloudenpidosta.

Euro on EU:n ase maailmanlaajuisessa taloussodassa. Siksi pankkiunioni olisi pitänyt perustaa jo euroa luotaessa, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Vanhuspalveluissa on suo siellä ja vetelä täällä

Röyhkeä Trump haastaa johtamansa demokratian

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.