EU-politiikassa ei pidä sotkeutua pikkuasioihin

Suomi on jo aloittanut valmistautumisen seuraavaan EU-puheenjohtajuuskauteensa, joka on vuorossa ensi vuoden jälkipuoliskolla. Kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat keskustelivat Suomen tavoitteista pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla viime viikolla. Suomen EU-politiikan linjauksia on lisäksi käsitelty muutamissa yleisötilaisuuksissa eri puolilla maata.

Suomi aloittaa puheenjohtajuuskautensa ensi vuoden heinäkuun alussa mielenkiintoisessa saranassa. Jos kaikki menee suunnitellusti, Iso-Britannia on juuri lähtenyt unionista. Aikaisemmin kesällä ovat vuorossa Euroopan parlamentin vaalit, joiden jälkeen EU saa uuden komission.

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Suomi selviytyisi puheenjohtajamaan velvoitteista haasteista huolimatta. Kokousten järjestäminen hallitaan täällä hyvin ja se riittää, jos puheenjohtajuuskaudelta ei odoteta sisällöllisesti sen enempää. Siihen ei kuitenkaan kannata tyytyä.

Ennen Suomen puheenjohtajuuskautta EU:ssa kuitenkin ehtii tapahtua melko paljon. Suurten jäsenmaiden parlamenttivaalit on nyt käyty. Saksa sai lopulta poikkeuksellisen pitkien neuvotteluiden jälkeen uuden hallituksen. Yhdessä Ranskan kanssa Saksa todennäköisesti näyttää suunnan, johon unionia halutaan viedä.

Veturina on nyt kuitenkin Ranska. Presidentti Emmanuel Macron on tehnyt rohkeita linjauksia muun muassa talous- ja rahaliiton syventämiseksi. Saksa on jo näyttänyt Macronin joillekin linjauksille varovaista vihreää valoa, vaikka maan uusi hallitus ei haluakaan mennä aivan niin pitkälle kuin naapurimaan presidentti haluaisi.

Sipilän hallitus suhtautuu Macronin linjauksiin torjuvasti. Euromaiden taloudellisen yhteisvastuun lisääminen on ollut Suomelle punainen vaate ennenkin. Tähän saakka Suomi on voinut luottaa Saksan tukeen, mutta nyt Saksa on ainakin jossain määrin löystyttämässä omaa suhtautumistaan. Suomi onkin aktiivisesti hakenut uusia liittolaisia muutamista muista pienistä EU:n jäsenmaista.

Suomi pitää tärkeänä unionin yhteisen puolustuksen rakentamista. Suomi on myös hakenut aktiivisesti ratkaisuja maahanmuuttopolitiikkaan.

Tärkeää juuri nyt on, että Suomi ei takerru pikkuasioihin, vaan pitää katseen tarpeeksi pitkällä. Esimerkiksi kesäajasta luopuminen ei ole unionin tärkeimpiä asioita. Yhtä vähän Suomessa kannattaisi kiistellä siitä, pitääkö Iso-Britannian lähdön myötä tyhjiksi jäävät Euroopan parlamentin paikat jakaa jäljelle jäävien jäsenmaiden kesken vai onko järkevämpää pienentää parlamentin kokoa.

Oleellisempaa on miettiä, millä tavalla unionin budjetti rakennetaan brexitin jälkeen. Jos Suomi haluaa, että sen saamiin maatalous- ja rakennetukiin ei kosketa, on oltava valmis lisäämään omaa maksuosuutta. Ilman sellaista valmiutta tuet tuskin säilyvät ennallaan.

Suomen on etsittävä järkeviä kompromisseja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.