EU-puheenjohtajamaa ei ehdi tehdä mahdottomia

Euroopan parlamentin viime syksynä päättämä kurinpitomenettely Unkaria vastaan käynnistyi maanantaina ensimmäisellä kuulemisella, jossa maan oikeusministeri Judit Varga vastasi kysymyksiin EU:n perusarvojen loukkaamisesta.

Puhetta kokouksessa johtaneen eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan oli korkea aika antaa Unkarille mahdollisuus esitellä näkemyksensä maan oikeusvaltiotilanteesta. Prosessi eteni vasta Suomen heinäkuussa alkaneella EU-puheenjohtajakaudella, kun edellinen vetovastuussa ollut maa, Unkarin nykyjohtoa sympatisoiva Romania ei edistänyt kuulemista.

Suomen aktiivisuus johti kesällä Unkarin pääministerin Viktor Orbanin ja valtapuolue Fideszin kontrollissa olevan lehdistön syytöksiin, että oikeusvaltio on uhattuna nimenomaan Suomessa. Valheet ja valeuutiset oli suunnattu lähinnä Unkarin sisäpoliittisiin tarkoituksiin. Maan johto on nimittänyt kuulemisia noitavainoksi, mikä on yliampuva kuvaus menettelystä, jolta kukaan ei odota mullistavia seurauksia.

Puolen vuoden EU-puheenjohtajuuden aikana Suomi ei ehdi muuttaa Itä-Euroopan ongelmamaiden yhteiskunnallisen kehityksen suuntaa, eikä pystyisi mahdottomiin, vaikka aikaa olisi rajattomasti.

Rangaistusmenettelyssä on kyse tärkeistä periaatteista, oikeuslaitoksen riippumattomuuden ohella muun muassa lehdistön- ja sananvapaudesta, ihmisoikeuksista, vähemmistöjen asemasta ja demokratian perusteiden kunnioittamisesta. Järeimmillään kurinpitomenettely johtaisi kohteena olevan maan äänioikeuden menettämiseen EU:n sisällä, mitä kutsutaan myös ydinaseoptioksi.

Nimitys on osuva, sillä se pitää sisällään oletuksen, ettei optiota koskaan todellisuudessa käytetä. Järein sanktio jää kuolleeksi kirjaimeksi, sillä se vaatii muiden jäsenmaiden yksimielisyyden. Vähintään vastaavan menettelyn kohteena olevat Puola ja Unkari tukevat toisiaan.

Suomi on aikonut edistää puheenjohtajakaudellaan oikeusvaltioperiaatetta myös kytkemällä sen noudattamisen EU-rahoituksen saamisen ehtoihin. Tätäkin kautta eteneminen on haasteellista, sillä rahoituksen sääntöjen muuttaminen vaatii niin ikään jäsenmaiden yksimielisyyden.

Kurinpitomenettelyn käytännön rajoitusten vuoksi sillä on väistämättä eräänlainen näytösluonne. Suomi ja muut demokratiakehityksestä huolestuneet EU-maat ilmaisevat sen kautta omia perusarvojaan.

Kansalaistenkin oikeustajuun sopii huonosti, että suurimmat nettosaajamaat, kuten Puola, halveksivat yhteisiä pelisääntöjä nauttien kuitenkin unionin eduista. Sietämätöntä asetelmassa on, että EU tukee epäsuorasti häirikköjohtajien uudelleenvalintaa, kun nämä miellyttävät äänestäjiä EU-tukien mahdollistamilla etuuksilla ja investoinneilla. Ongelmaan on vaikea puuttua, sillä se on EU:n perusrakenteessa. Jos rahahanoja pystyttäisiinkin käyttämään vaikuttavammin poliittiseen ohjaukseen, vaarana olisi EU:n hajoaminen idän suunnalla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kamala Harris tuo eloa Bidenin kampanjaan

Tilastot vahvistavat luontobuumin

Ei saa laulaa Nurmijärvestä

Koronan torjunnassa ennakointi on viisautta

Kaikki maahantulijat koronatestiin

Saarikko ei perinyt keveintä ministerinsalkkua

Lukashenkon asemaan murtumia

Kunnat eivät lomauta opettajia ilkeyttään

Miten Suomi muuttuu, vai muuttuuko?

Kouluverkon suunnitteluun tarvitaan parempia ennusteita

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.