EU:n pyrittävä yhtenäiseen turvapaikkajärjestelmään

Maltan aluevesillä kansalaisjärjestöjen aluksilla joulukuun lopusta asti odottaneet 49 siirtolaista pääsevät EU:n turvapaikkaprosessiin, kun kahdeksan vapaaehtoista maata suostui ottamaan heidät vastaan. Mediassa tarkkaan kuvatun draaman lopputuloksena on epätäydellinen ratkaisu epätäydellisessä maailmassa. Päätös pakolaisten maihin päästämisestä oli inhimillisesti katsoen pakko tehdä, vaikka se johtaakin uusiin ongelmiin.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) totesi, ettei Suomi lähde mukaan yksittäisten laivojen pyyntöihin, koska sillä tavoin ongelma lakaistaan yksitellen maton alle. Hallituksen linjausta ei voi isosti moittia, kun otetaan huomioon, että Suomi on yhtenä harvoista jäsenmaista täyttänyt aiemmin EU:ssa yhteisesti sovitun turvapaikanhakijoiden vastaanoton kiintiön.

Maltan edustalla apuun rientäneet kahdeksan maata eivät nekään ole toimineet väärin, mutta menettelyssä on riskinsä, jos se toimii ennakkotapauksena. Pienen joukon saama huomio aina EU:n suurlähettilästasolla asti on suhteeton siihen nähden, että siirtolaisjärjestö IOM:n mukaan Välimeren yli Eurooppaan saapui viime vuonna 116 000 ihmistä, ja 2 300 kuoli yrityksessä. Valtiosihteeri Samuli Virtanen (sin.) arvioitapahtuman osoittavan, ettei EU:ssa ole löydetty vastauksia muuttoliikkeen hoitamiseen (Yle 8.1.).

Kestävässä EU-tason maahanmuuttopolitiikassa tulisi edelleen välttää luomasta kannustimia, jotka palkitsevat epätoivoisia ihmisiä hengenvaaraan asettumisesta ihmissalakuljettajien huterilla aluksilla. EU:n huippukokouksessa kesäkuussa tehtiin oikeansuuntainen periaatepäätös alueellisten maihinnousupisteiden perustamisesta sekä jäsenmaihin että unionin ulkopuolelle. Tuolloinen vaivalla punnerrettu sopu on vain jäänyt pelkäksi ylätason julistukseksi. Mikään maa Välimeren kummallakaan puolella ei ole suostunut isännöimään maihinnousukeskuksia, eikä EU:lla ole toisaalta ollut osoittaa tarkoitukseen sen vaatimia taloudellisia panostuksia.

EU:n maahanmuuttopolitiikka oirehtiikin yhä välitilassa, jossa mihinkään ei osata ryhtyä, kun missään suunnassa ei odota joka suhteessa onnellista loppua. Tämä johtaa juuri Mykkäsen kuvailemiin yksittäisratkaisuihin, joilla ei rakenneta toimivaa järjestelmää.

Ongelmistaan huolimatta kesäkuisissa suuntaviivoissa oli hyviä aineksia. Perusidea, että kaikki EU:hun pyrkivät turvapaikanhakijat ohjattaisiin maahanmuuttopisteisiin, on oikea.

Salakuljetuksen tyrehdyttämiseksi keskusten pitäisi sijaita mieluummin Välimeren etelä- kuin pohjoisrannalla, missä tosin myös tarvitaan yhtenäistä vastaanottomenettelyä.

Pohjois-Afrikan kriisivaltioiden vakavista ihmisoikeusongelmista johtuen keskusten tulisi olla EU:n hallinnoimia sillanpääasemia paikan päällä. Tällaisten perustamiseen olisi yhä voimallisesti pyrittävä tiedostaen, että tavoitteen saavuttaminen vaatii valtavasti resursseja ja poliittista osaamista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Turhat johtajat ja jonninjoutavat isopalkkaiset pikkuviskaalit pihalle – Vai mitenkä oli?

EU-puheenjohtajamaa ei ehdi tehdä mahdottomia

Asiakkaan pitää joustaa, kun tuotanto ei jousta

Uhan alla

Slovenia on pieni suuri maa

Unelma Kuopion Rivierasta etenee Itkonniemellä

Iskut kiirehtivät irtautumista fossiilisista polttoaineista

Uskon ja tieteiden maailmat

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Martat ovat sivistäneet jo 120 vuotta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.