EU:ssa opetellaan puhumaan pakolaispolitiikasta

Euroopan unionilta puuttuu yhä yhtenäinen varautumissuunnitelma tilanteeseen, jossa vuoden 2015 kaltainen pakolaiskriisi toistuisi. Torstaina Brysselissä alkaneessa huippukokouksessa lähestyttiin yhteisymmärrystä toimista EU:n ulkorajoilla ja kauempana. Rajavalvonta, palautussopimukset ja lähtömaiden tuki ovat pienimpiä yhteisiä nimittäjiä, joita Suomikin painottaa.

Turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja koskeva jakolinja saattoi syventyä entisestään jo ennen kokousta. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, puolalainen Donald Tusk moitti kirjeessään EU-päättäjille maakohtaista kiintiöjärjestelmää hajottavaksi ja tehottomaksi politiikaksi. Tuskia syytettiin nykyisen ohjelman vähättelystä ja solidaarisuuden romuttamisesta. Pakolaiskomissaari Dimitris Avramopoulos nimitti ajatuksia Euroopan-vastaisiksi.

Järjellinen keskustelu kuitenkin edellyttää, että kipeistäkin kiistakysymyksistä puhutaan niiden oikeilla nimillä. Tusk totesi alustuksessaan vallitsevan tilanteen. Taakanjaon malli on tunnetusti hajottanut EU:n rivejä, kun Itä-Euroopan maat ovat kapinoineet sitä vastaan. Mekanismi on niin ikään ollut tehoton siltä osin, että pakolaiskriisin aikaan päätetystä 160 000 turvapaikanhakijan siirrosta toteutui vain 32 000. Enemmistöpäätöksiin nojaava pakottava kiintiö synnyttäisi lisää vastarintaa.

Tuskin mukaan muuttoliikettä tulisi jatkossa hoitaa nykyistä enemmän EU:n budjettivaroista (Helsingin Sanomat 14.12.). Vaikeutena on, että budjetti luultavasti pienenee Britannian EU-eron jälkeen. Yhteisratkaisuna molempiin haasteisiin maakohtaista koheesiorahaa voitaisiin sitoa tiukemmin solidaarisuuteen, esimerkiksi vastuunkantoon pakolaisista.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.