Ehkä eteläsavolainen

Jos tuoreeseen Etelä-Savon imago- ja tunnettuustutkimukseen on uskominen, vain vähemmistö maakunnan asukkaista kokee olevansa eteläsavolaisia.

Maakuntaliiton Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa kysyttiin, kokeeko vastaaja olevansa ensisijaisesti savolainen, eteläsavolainen, itäsuomalainen, itäsavolainen vai karjalainen.

Hämmästyttävintä on, että maakunnan pääkaupungin Mikkelin asukkaistakin eteläsavolaisiksi koki itsensä vain 42 prosenttia. Eipä taida eteläsavolaisuus olla järin vahva identiteetti.

Muualla maakunnassa eteläsavolaisuus oli vielä selkeämmin hukassa.

Jotakin Mikkelin ja Savonlinnan välisestä kamppailusta saattaa kertoa se, että savonlinnalaisista eteläsavolaisiksi leimautui vain 12 prosenttia.

Savonlinnalaiset ovat ensisijaisesti itäsuomalaisia tai savolaisia. Eteläsavolaisuus haiskahtaa kai epäilyttävästi mikkeliläisyydeltä.

Savolaisuus kukoistaa maakunnassa vahvimmin Pieksämäellä.

Siellä 43 prosenttia vastaajista tunnusti savolaisuutta, eteläsavolaisuutta vain joka viides. Itäsavolaisiksi pieksämäkeläisistä mielsi itsensä kuusi prosenttia.

Adolf Ivar Arvidssonia mukaillen: itäsavolaisia emme ole, eteläsavolaisiksi emme halua tulla, olkaamme siis savolaisia.

Ehkä pieksämäkeläisten kokemus savolaisuudesta ei silti kumpua niinkään heimoaatteen heräämisestä kuin käytännöllisyydestä.

Maakunnan pienin kaupunki sijaitsee Savon kahden maakunnan rajalla, ja Keski-Savoon kuuluminen lisää varmaan tuntua "yleissavolaisuudesta".

Siinä on jonkinlaista riippumattomuuden tuomaa vapautta. Yhteistyötä voi tehdä moneen suuntaan - tai olla tekemättä.

Kaikista eteläsavolaisista vastaajista ensisijaisesti eteläsavolaisiksi tunnustautui alle kolmannes. Eipä maakunnan väkeä ainakaan nurkkapatrioottisuudesta käy syyttäminen.

Tavallaan Etelä-Savon "geopolitiikan" hajanaisuutta ilmentää esimerkkinä kolmen kunnan JJR-yhteistyö. Se saattaa revetä liitoksistaan.

Joroinen tähyää Varkauden suuntaan, maakuntarajan toiselle puolelle.

Kumppanit lähtisivät silloin kumpikin omiin suuntiinsa, Rantasalmi varmaan Savonlinnan ja Juva Mikkelin kelkkaan.

Maakunnan ulkopuolella asuvilla vastaajilla on Etelä-Savosta joltisenkin myönteinen käsitys.

Pääkaupunkiseudun asukkaista joka toisella mielikuva on hyvä tai erittäin hyvä. Huono mielikuva on erittäin harvinainen.

Eteläsuomalaisista jopa yli neljännes voisi kuvitella muuttavansa Etelä-Savoon, ja kesämökki Saimaan maakunnassa kiinnostaa yli puolta.

Etelä-Savo näyttäytyykin jonkinlaisena mökkireservaattina tai käyntikohteena.

Peräti neljä viidestä maakunnan ulkopuolisesta vastaajasta pitää Etelä-Savoa vähintään hyvänä matkailun ja vapaa-ajan maakuntana.

Sen sijaan suunnilleen kolmannes pääkaupunkiseudulla asuvista pitää Etelä-Savoa huonona yritysten sijaintialueena, hyvänä vain joka kymmenes.

Onneksi maakunnan omat asukkaat ajattelevat toisin.

Jos eteläsuomalaiset haluaa saada kiikkiin tietovisailussa, kannattaa kysyä Etelä-Savosta. Joka kolmas muualla asuva ei osaa sijoittaa yhtään kuntaa tai kaupunkia Etelä-Savoon.

Lisäksi maakunnan ulkopuolisista kolmannes ei kykene sijoittamaan mitään kesä- tai talvitapahtumaan Etelä-Savoon - ei edes Savonlinnan oopperajuhlia.

Tämä pakottaa pohtimaan eteläsuomalaisten vastaajien yleissivistystä.

Kuitenkin he itse suvaitsivat suhtautua hyvin epäillen Etelä-Savon koulutuspalvelujen tasoon.

Kirjoittaja on Savon Sanomien Keski-Savon aluetoimittaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.