Ei ainoastaan Ylelle?

Viestintäministeri Suvi Lindenin (kok.) tällä viikolla nimeämällä Yleisradion julkisen palvelun asemaa selvittävällä parlamentaarisella työryhmällä on laaja tehtäväkenttä edessään.

Kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) johtaman raskaan sarjan parlamentaarisen työryhmän ratkaistaviksi keskeisiksi kysymyksiksi muodostuvat julkisen palvelun toiminnan laajuus ja rahoitus mediakentässä. Nämä kaksi asiaa kulkevat käsi kädessä, vaikka ministeri Lindenin mielestä Ylen rahoitus ja sen tehtävä ovatkin kaksi eri asiaa. - Tv-maksu ei ole korvaus Ylen ohjelmien seuraamisesta,vaan maksu television käyttämisestä, totesi Linden lehtihaastattelussaan kuukausi sitten.

Nykyinen lupamaksupohjainen, vielä pari vuotta jatkuva tilanne on nurinkurinen. Vuotuinen 215 euron pakollinen tv-lupamaksu on hinta vastaanottimen hallussapidosta, ei sen kautta lähetettävästä Ylen ohjelmistosta.

Tämä lupamaksuperuste on yhtä looginen kuin että sanomalehden tilauksessa maksu suoritettaisiin keittiön pöydästä, jolla lehti luetaan, ei itse lehden sisällöstä.

Mediakentän räjähdysmäisesti kasvanut tarjonta sekä digitalisoinnin ja internetin mukanaan tuomat uudet vaihtoehdot ovat synnyttäneet tilanteen, josta esimerkkinä on meilläkin maksullisten kanavien saama vastaanotto. MTV3:n tavoittelema 80 000 kanavakortin myyntimäärä ylittyi ensimmäisenä vuonna lähes nelinkertaisesti eli 320 000:en - kiitos Formuloiden ja lastenohjelmien.

Nopean muutoksen keskellä eurooppalaiselle yleisradiotoiminnalle joudutaan hakemaan uutta roolia, jos se aikoo säilyttää kansalaisten julkiselta mediatoiminnalta haluaman laatutason.

Julkisen palvelun rooli tiedonvälityksessä katsotaan kansalaisten perusoikeudeksi, josta yhteiskunnan on huolehdittava muun perusinfran tavoin. Ehkä tästä seuraa se, että valtaosa, noin 65 prosenttia suomalaisista katsoo sen rahoituksenkin sopivan luontevimmin valtion budjetin piiriin,kuten hiljattain tehty selvitys osoitti.

EU-maiden yleisradioyhtiöiden kustannuksia yritetään kattaa sekalaisin keinoin. Muutamassa maassa Yle-rahoitus hoituu suoraan valtion budjetista, mutta useimpien EU-maiden yleisradioyhtiöitä rahoitetaan suoralla lupamaksulla, mainostuloilla, budjettirahoituksella tai kaikkien näiden kolmen erilaisilla yhdistelmillä.

Suomessa kaupalliset kanavat ostivat itselleen luvan toimia tukemalla vuosikymmeniä Yleisradiota toimilupamaksun nimellä kerätyllä lisämaksulla. Se poistettiin muun muassa siksi,että Kilpailuviraston mielestä myös ansaintapohjaiset MTV ja Nelonen tarjoavat yleisölle julkista palvelua esimerkiksi uutisina.

Uusia tuulia Englannista

Iso-Britannian uusi työministeri James Purnell on kääntänyt tukiajatukset toisin päin.

Hän maisteli kuukauden takaisessa puheessaan Oxfordissa ajatusta, jonka mukaan valtiollisen BBC:n lähes viiden miljardin euron lupamaksurahoista osa voitaisiin jakaa kaupallisille kanaville ja jopa internetin sisällön tuottajille korvauksena siitä, että ne välittävät myös yhteiskunnallista ohjelmaa Brittein saarten 60 miljoonalle asukkaalle.

Purnell pohtii, onko oikein tilittää tv-lupamaksu kokonaisuudessaan alan yhdelle toimijalle, valtiolliselle BBC:lle, kun tiedonvälittäjien määrä on kasvanut valtavasti."- Voitaisiinko lupamaksujen jaolla (myös kaupallisille yhtiöille rohkaista laadun, luovuuden ja tehokkuuden parantamista joukkoviestinnässä, vai olisivatko mahdolliset uhat saavutettuja hyötyjä suuremmat, mietti Iso-Britannian työministeri ääneen muutama viikko sitten.

Purnellin taustan huomioiden esityksellä on keskimäärää suurempi painoarvo. Hän työskenteli BBC:n suunnittelujohtajana ennen siirtymistään pääministeri Tony Blairin media-ja televiestinnän erityisneuvonantajaksi.

Hänen tasapainoista tapaansa hoitaa tehtäväänsä arvostettiin laajalti mediassa. Tultuaan kansanedustajaksi hän nousi nopeasti apulaiskulttuuriministeriksi ja siitä työministerin tehtäviin.

BBC:ssa Purnellin pohdiskelu on tyrmätty alkuunsa paitsi periaatteessa myös yhtiön omien rahavirtojen ehtymisen takia. Seuraavat seitsemän vuotta BBC:n on tultava toimeen alle inflaation budjetoinnilla päinvastoin kuin Suomen Ylessä, jonka lupamaksuja korotetaan vuosittain prosentin verran yli inflaation kasvun.

Ranskassa palataan vanhaan

Ranska on toinen suuri EU-maa, jossa yleisradiotoiminnan rahoitus on valinkauhassa.

Valtion tv-kanavien kahden miljardin euron kuluista 835 miljoonaa eli 40 prosenttia kerätään mainoksilla. Presidentti Nicolas Sarkozy esittää nyt mainosten poistamista julkisen sektorin kanavilta ja näin syntyvän aukon täyttämistä kaupallisilta tv-kanavilta sekä internet-ja puhelinoperaattoreilta kerättävillä veroilla.

Suomalaisten poliitikkojen aivoitukset Ylen rahoitusasiassa ailahtelevat taas päinvastaiseen suuntaan.

Kun Suomi on juuri päässyt eroon kaupallisten kanavien tukimaksuista Ylelle, olisi valtaosa sen hallintoneuvoston jäsenistä Aamulehden kyselyn mukaan hyväksymässä mainokset Yleisradion omille kanaville lupamaksujen jatkona. Tämän mahdollisuuden viestintäministeri Suvi Linden kuitenkin tyrmäsi selkeästi viime viikolla pidetyssä viestintäfoorumissa.

Puuttuva johtolanka löydettävä

Yllä olevasta käy ilmi, miten sekava ja vaikea työkenttä nyt asetetulla Yle toimikunnalla on edessään.

Montako valtion kanavaa viisimiljoonainen kansa tarvitsee julkisen palvelun velvoitteiden täyttämiseen, kun ansaintapohjainen media hoitaa jo merkittävän osan tästä kentästä yleisöä palvellessaan? Miten pitkälle julkisen palvelun Yle voi tulla kaupallisten kanavien toiminta-alueille niitä häiritsemättä? Millaiset resurssit siihen on saatava, ja mitä se saa maksaa. Miten raha kerätään kansalta mahdollisimman kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti?

Mutta ennenkuin päästään rahoituskysymyksiin, on saatava selvyys, mitä julkisen palvelun yleisradiotoimintaan kuuluu ja mitä ei. Nykyinen määritelmä "täyden palvelun Ylestä" ei enää kelpaa, kun haluamme säilyttää kansallisesti tärkeän yhteiskunnan demokraattisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita toiminnassaan vaalivan Yleisradion. Virikkeellistä viihdettäkään unohtamatta.

Kirjoittaja on emeritus päätoimittaja, joka on työskennellyt myös Suomen,Ruotsin ja Iso-Britannian Yleisradioyhtiöissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sitä saa, mitä tilaa

Savolaista small talkia

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Kaivoslakia sopii muuttaa, mutta harkiten

Asuntovelallisella on nyt kissanpäivät

Ensimmäisen ja viimeisen välissä

Lapinlahden hieno perinne ansaitsee katsojien tuen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.