Ei vain ykkösiä ja nollia

<p> Digitaalisuudesta on tullut arkipäivää. Se vaikuttaa oleellisesti lähes kaikkien toimialojen liiketoimintaan sekä ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Media-alan liiketoimintamallit ovat murroksessa, jonka merkitys vastaa kirjapainotaidon keksimistä.</p><p>Sisältöjen jakelu leviää useisiin erilaisiin digitaalisiin jakelukanaviin ja mediayhtiöt ovat menettämässä niille perinteisesti kuuluneen portinvartijan roolinsa. Lisäksi useilla toimialoilla yritysten ja asiakkaiden kohtaaminen tapahtuu yhä useammin digitaalisissa kanavissa.</p><p>Samalla kun digitaalisuus arkipäiväistyy, sen merkitys muutosvoimana vähenee. Siitä tulee, tai on jo tullut, luonteva osa sisältöjen tuottamista, jakelua ja kulutusta. Se on suuresti muuttanut tapamme kommunikoida toistemme kanssa. Kun digitaalinen maailma muuttuu vuorovaikutteiseksi, läpinäkyväksi ja kuluttajavetoiseksi, yritykset tarvitsevat uusia keinoja muutoksessa mukana pysymisessä.</p><p>Digitaalisuus vaikuttaa myös valtioiden hallintorakenteisiin ja tuo uudenlaisia vaatimuksia läpinäkyvyydelle, kuten Wikileaksin kiusalliset paljastukset hiljattain osoittivat.</p><p>Internet yksinkertaisimmillaan sisältää tekstiä, valokuvia ja grafiikkaa. Laajakaistayhteydet mahdollistavat myös liikkuvan kuvan saumattoman jakelun, mikä asettaa sisällön tuottajille jälleen uusia haasteita.</p><p>Internetiä varten tuotetuissa videoissa pätevät aivan eri lainalaisuudet kuin vaikkapa yritysvideoissa tai televisio-ohjelmissa. Internet vaatii videoilta lyhyttä kestoa ja paljon lähikuvia. Mobiiliväylässä nämä vaateet vielä korostuvat.</p><p><h5>Houkuttelevat paketit </h5>Nykyään puhutaan visuaalisesta journalismista, johon kuuluu myös verkkoversion videomateriaali ja lisääntynyt lukijoiden tuottama sisältö. Sanomalehden tekijöiden moniammatillisuus on toteutunut vain osittain, hyvä kirjoittaja kun ei useinkaan ole myös hyvä kuvaaja.</p><p>Internet-maailman haasteisiin kuitenkin on pyritty vastaamaan. Esimerkiksi sanomalehti <i>Karjalainen</i> palkkasi elokuvaohjaaja <b>Markku Pölösen</b> taiteelliseksi johtajaksi, jonka tehtävä on paketoida sisältöjä mahdollisimman houkutteleviksi paketeiksi.</p><p>Lukijoiden maksuhalukkuus uusista verkkosisällöistä on vähäinen. Internetiä on lähtökohtaisesti pidetty ilmaisena välineenä. Kehityksen alkuvaiheessa lehdet pitivät tärkeänä tavoittaa lukijansa mahdollisimman monen väylän kautta ja vasta myöhemmin havahduttiin siihen, että jonkun pitäisi sisällöstä maksaakin.</p><p>Samaan aikaan erilaiset sähköiset kauppapaikat alkoivat syödä merkittävästi lehtien ilmoitustuloja ja tilausmäärät laskivat. Oli syntymässä kustannustoiminnan kannalta kestämätön tilanne.</p><p><h5>Uusia laitteita </h5>Internet jakeluväylänä on parantunut tekniikaltaan samalla kun markkinoille on tullut uusia päätelaitteita. Maailmalla paljon kohuttu Applen iPad tuli Suomen joulumarkkinoille vähän kuin varkain. Emme vielä edes oikein tiedä, millä nimellä sitä kutsuisimme. <i>Helsingin Sanomien</i> lanseeraama sormitietokone on sanana kömpelö, tabletti taas muistuttaa lääkettä tai pientä pöytäliinaa.</p><p>Taulutietokone on uusi päätelaite, joka tulee muokkaamaan digitaalista sisällön tuottamista. Lukuisista televisio-ohjelmista, erityisesti lastenohjelmista, on tehty omia sovelluksia ja erityisesti kustannustalot ovat olleet etunenässä siirtämässä painettua sisältöä iPadeihin.</p><p><i>Suomen Kuvalehti</i> on iPad-versiona melkein parempi kuin perinteisenä painotuotteena. Ja mikä parasta, sisältö ei rajoitu tekstiin ja kuviin, vaan video ihan oikeasti tulee osaksi lehtien sisältöä.</p><p><h5>Teeveetä halutessa </h5>Perinteinen televisiotoiminta on yhdeltä monelle viestintää. Televisiolähetysten mennessä verkkoon broadcastingin perusperiaate häviää; ohjelmia voi katsoa aina halutessaan. Räätälöidyt ohjelmapalvelut ja maksu-tv muuttavat katsomistottumuksia. Esimerkiksi <i>YLE Areena</i> on loistava palvelu, mutta vasta uuden ajan alkusoitto.</p><p>Tv-ohjelmia voi katsoa milloin haluaa, mainoskatkojen yli voi kelata napin painalluksella ja ohjelmia voi kommentoida samaan aikaan erilaisilla sosiaalisen median alustoilla. Tulevaisuudessa käy yhä vaikeammaksi määritellä, katsooko joku televisiota yksin tai samaan aikaan verkossa kavereidensa kanssa, vai pelaako hän ohjelmaan liittyvää peliä.</p><p>Myös vuorovaikutteisuuden käsite muuttuu. Ennen ajateltiin, että vuorovaikutusta on, kun vastaanottaja voi kommunikoida lähettäjän kanssa. Nyt tärkeämmäksi vuorovaikutukseksi on noussut katsojien keskinäinen kommunikointi, vaikkapa tv-ohjelmasta.</p><p>Sosiaalinen media tuottaa valtavan määrän sisältöä verkkoon joka päivä. Toki suurin osa siitä on merkityksetöntä roskaa mutta mahtuu mukaan oikeaakin, vaikuttavaa sisältöä.</p><p>Käyttäjien valinnan mahdollisuudet kasvavat jatkuvasti. Kunkin voidessa itse räätälöidä omat mediasisällöt mieltymyksiensä mukaan, nousee haasteeksi sisältöjen pirstaleisuus. Kuka ottaa jatkossa tehtäväkseen jäsentää tietotulvaa siten, että kuluttaja saa siitä rakennuspuita oman todellisuutensa hahmottamiseen? Vastuu on kaiketi kuluttajalla.</p><p><i>Kirjoittaja toimii digitaalisten sisältöjen konsulttina Digital Media Finland Oy:ssa.</i> </p>

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.