Ei yksinkertaistu

Reilu vuosikymmen sitten toteutettu lääninhallinnon uudistus ei ole koskaan saavuttanut kansalaisten jakamatonta kannatusta. Viisi suurlääniä ovat jääneet henkisesti etäisiksi maakuntien ihmisille kuten myös maakunnalliset työ- ja elinkeinokeskukset, TE-keskukset, joista on tullut lääninhallitusten veroisia alueellisia voimatekijöitä.

Matti Vanhasen toinen hallitus on ottanut tehtäväkseen valtion aluehallinnon uudistamisen ja selkeyttämisen. Alku-hankkeeksi nimetty remontti ei ole saanut samanlaista julkisuutta kuin kuntien palvelurakenteita uudistava Paras-hanke.

Tähän on ollut selvä syy: aluehallinnon uudistusta on valmisteltu visusti keskushallinnon virkatyönä eikä kansalaisilla ole ollut minkäänlaista käsitystä, mihin suuntaan hallintoa ollaan rakentamassa. Tuskin tuota tietoa on ollut kuntien päättäjillä tai edes kansanedustajilla.

Todelliseen keskusteluun päästään vasta nyt, kun ylijohtaja Silja Hiironniemen johtama parinkymmenen hengen työryhmä jätti keskiviikkona oman väliraporttinsa hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemelle.

140-sivuinen raportti ei luo vielä todellista mielikuvaa, millaista aluehallintoa Suomessa harjoitetaan tulevina vuosikymmeninä ja kenen johdolla.

Ainoa varma seikka näyttää olevan, että historialliset läänit ovat katoamassa nyt lopullisesti, kuten jo hallitusohjelmastakin oli alustavasti uumoiltavissa. Lääninhallitusten tai valtion muun aluehallinnon tehtävät toki ole katoamassa mihinkään, nyt niitä vain ryhmitellään hieman erilailla ja annetaan uusia nimiä.

Viiden lääninhallituksen sijasta valtion lupahallintoa ryhtyisi hoitamaan kuusi, seitsemän "aluehallintovirastoa". Lisätehtäviä saavat entiset TE-keskukset, nykyiset elinkeinokeskukset, laajenisivat "elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksiksi". Onhan nimihirviöitä...

Aluehallinnon kolmantena pyöränä olisivat näiden kahden valtiollisen keskuksen rinnalla maakuntaliitot, joille annettaisiin oikeus asettaa tiettyjä alueellisia hankkeita tärkeysjärjestykseen. Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskusten rajat mukailisivat viidentoista maakunnan rajoja, Aluehallintovirastojen reviirit kattaisivat taas useampia maakuntia. Väliraportti ei ota kantaa näihin rajoihin, mutta ainakin Itä-Suomessa on esitetty toiveita, että Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat irrotettaisiin nykyisestä Etelä-Suomen läänistä takaisin perinteiseen itäiseen yhteyteensä. Näkemys on perusteltu.

On vaikea nähdä, että väliraportin mukainen aluehallinnon uudistus yksinkertaistaisi tai tehostaisi nykyistä järjestelmää. Eri ministeriöt ja valtion keskushallinto pitävät kiinni reviireistään ja jopa haluavat laajentaa niitä. Esimerkiksi alueellinen poliisihallinto halutaan korvata korvata keskitetyllä järjestelmällä.

Alku-väliraportin poliittinen käsittely alkaa huhtikuun puolivälissä. Ministereille ja kansanedustajille jää paljon töitä, että lopputulos on niin selkeä ja järkevä, että tavallinen kansakin sen ymmärtää ja hyväksyy.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Pakkokielet

Perheiden asemaa kannattaa vahvistaa

Uotisen kauden huipennus käynnistää kulttuurikesän

Koska on aikaa kypsyä?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.