Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Tulevien eduskuntavaalien yksi iso kysymys on eläkeläisköyhyys ja muutoinkin eläkeläisten toimeentulo. Johtavista poliitikoista ensimmäisenä eläkeläisten vaatimuksiin vastasi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka lupasi viime vappuna sata euroa lisää nettona alle 1400 euron eläkkeisiin, jos SDP pääsee hallitukseen. Hän laski lupauksensa hinnaksi 700 miljoonaa euroa ja sillä yli 55 000 ihmistä nousee eläkeläisköyhyydestä. Väkevä lupaus laimeni nopeasti. Vappusatanen muuntui usean vuoden ohjelmaksi yhden tai kahden vaalikauden aikana.

Tammikuun lopulla valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) esitti eläkeläisille omaa kuluttaja­hintaindeksiä. Helmikuun ensimmäisenä lauantaina pääministeri Juha Sipilä (kesk.) esitteli keskustan vaaliohjelman, jonka mukaan kaikista pienimpiä eläkkeitä eli takuueläkkeitä on korotettava sadalla eurolla tulevalla vaalikaudella. Samalla pitäisi parantaa perusturvaa muutenkin.

Yksikään johtava poliitikko ei ole tarttunut monen suurta työeläkettä saavan eläkeläisen vaatimukseen, jonka mukaan taitettu indeksi pitäisi poistaa. Kun aikaisemmin työeläkekorotusten laskennassa hintojen nousu ja palkkojen nousu otettiin samalla painoarvolla huomioon, vuoden 1996 alusta lähtien hintojen muutos on ollut laskelmassa 80 prosentin ja palkkojen muutos 20 prosentin painoarvolla. Indeksin taittamisen seurauksena maksussa olevat eläkkeet jäävät vähitellen jälkeen keski­määräisestä ansiotasosta. Näin on käynyt ja käy.

Taitetun indeksin oikaisua vaativat perustelevat ajatustaan muun muassa menneisyyden sijoitustuotoilla. Vanhan sijoittajaviisauden mukaan mennyt ei ole tae tulevasta. Siitä tuore todiste tuli perjantaina, kun uutinen kertoi Varman ja Ilmarisen sijoitustuottojen romahtaneen tappiolle. Lisäksi kestävyysvajeen kasvaessa muun muassa syntyvyyden jatkuvasti aletessa työeläkejärjestelmän tulevaisuutta on riskialtista asettaa koetteelle indeksimuutoksella.

Julkisessa keskustelussa takuueläke, kansaneläke ja työeläke sekoittuvat helposti toisiinsa, vahingossa ja kenties tarkoituksellakin. Ne ovat kuitenkin aivan eri asioita, sillä takuueläke ja kansaneläke maksetaan valtion varoista ja työeläke työläkerahastoista, joihin varoja kerätään työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla vakuutusmaksuilla. Niiden ohella eläkkeitä rahoitetaan Työllisyysrahaston työeläkejärjestelmään maksamilla suorituksilla ja valtion osuuksilla.

Tiedetään, että moni pientä eläkettä saava ihminen joutuu valitsemaan, ostaako ruokaa vai lääkkeitä. On suuri inhimillinen vääryys, että kukaan joutuu sellaiseen valintatilanteeseen suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. On myös arvattavissa, että lääkkeistä on usein helpompi säästää, mikä saattaa johtaa yhteiskunnan kannalta hyvinkin kalliisiin jatkoseurauksiin. Eläke­muutoksia kustannustehokkaampi kädenojennus erityisesti paljon sairastaville eläkeläisille piileekin lääkekorvausjärjestelmässä, jonka omavastuita olisi syytä huojentaa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Minna Canth ei taivu yksioikoisiin tulkintoihin

Keskustelu lihaverosta koulii varovaisuuteen

Kielettä mielettä

Kuopion katseenvangitsijat

Kansa ohjasi päättäjiä

Puijon kehittämiseen vihdoin askelmerkkejä

Eläinten hyvinvointilaki menee uusiksi

Vanhus ja pingismaila

Maidonjalostajat ovat kovassa kilpailussa

Vaalihylkiö

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.