Elämä pelissä

Matti Uusitupa

Nappasin otsikon parhaillaan televisiossa pyörivästä ohjelmasta, joka osaltaan yrittää kiinnittää suomalaisten huomiota terveyden eri osa-alueisiin. Samanaikaisesti kuntavaalien alla Suomessa velloo kiihkeä spekulointi terveydenhuollon järjestämisestä maassamme. Uusia avauksia valtiovallalta odotetaan kuin nousevaa kuuta.

Liian tiukka omista kannoista kiinnipitäminen voi johtaa siihen, ettei tälläkään kerralla synny ratkaisuja, joilla voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin, eli miten turvata toimivat julkiset palvelut myös tulevaisuudessa kustannustehokkaalla tavalla? Ja miten köyhät kunnat voivat nämä palvelut järjestää?

Kolmannen sektorin eli kansalaisjärjestöjen merkitys suomalaisessa terveydenhuollon kokonaisuudessa ei ole vähäinen. Ne ovat monesti olleet suunnan näyttäjiä terveyden edistämisessä.

Ajatellaan vaikkapa suomalaista sydänohjelmaa ja sen aikaansaannoksia tai monivuotista diabeteksen ehkäisyohjelmaa, DEHKO:a. Niissä on kehitetty useita uusia toimintamalleja kroonisten sairauksien ehkäisyyn. Pohjois-Savossa on panostettu erityisesti Savuttomaan Savoon.

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton uusi monivuotinen hankekokonaisuus Yksi elämä saa rahoituksensa Raha-automaattiyhdistykseltä. Sen päätavoitteet ovat tukea terveyttä läpi elämän, ehkäistä valtimosairauksia ja edistää varhaista diagnosointia ja ajaa kuntoutuksen ja vertaistuen sisällyttämistä kiinteäksi osaksi sairauksien hyvää hoitoa.

Aivohalvaus on eräs tautiryhmä, jossa esiintyy suuria eroja hoidon saatavuudessa maassamme. Suomessa todetaan noin 14000 uutta akuuttia aivoverenkiertohäiriötapausta. Tautiin kuolee vuosittain noin 5500 suomalaista. Noin 80 prosenttia aiheutuu valtimotukoksesta, jonka riskitekijät ovat pitkälti samat kuin sydäninfarktin.

Osalla potilaista on joko jatkuva tai ajoittain esiintyvä sydämen rytmihäiriö, eteisvärinä, joka altistaa aivovaltimon tukokselle hyytymän singahtaessa sydämestä aivovaltimoon. Elämä voi olla pienestä kiinni, siksi dramaattisia voivat seuraukset olla. Tunne pulssisi onkin eräs iskusana, jolla järjestöt haluavat yksinkertaisella tavalla viestittää väestölle eteisvärinän terveysriskeistä.

Niissä osissa maata, joissa on perustettu erilliset aivohalvaushoidon akuuttiyksiköt, nopealla liuotushoidolla on saatu hoitotulokset paranemaan huikeasti.

Valtimonsisäiset hoitomuodot kehittyvät myös nopeasti. Valitettavasti maassamme on tällä hetkellä suuria eroja aivoverenkiertohäiriöiden akuutin hoidon saatavuudessa ja hoidon tuloksellisuudessa. Myös kuntien mahdollisuuksissa, resursseissa ja jopa halussa järjestää asianmukaista kuntoutusta vaihtelu on huikeaa.

Muutama vuosi sitten tehdyssä selvityksessä aivohalvauspotilaista vain 15–20 prosenttia pääsi moniammatilliseen kuntoutukseen, kun siitä hyötyisi peräti 40–50 prosenttia potilaista. Sairaanhoitopiirien välillä esiintyy valtavaa vaihtelua tässäkin suhteessa. Parhaimmillaan jopa 40 prosenttia pääsi kuntoutukseen, kun huonoimmat lukemat olivat parin prosentin luokkaa. Erityisesti iäkkäiden potilaiden kohdalla vaihtelu oli suurta.

Panostaminen varhaisvaiheen kuntoutukseen on osoittautunut olevan myös kustannusvaikuttavaa. Vanhaa sananlaskua mukaillen kunnat ovat voineet euron säästöllä tehdä kahden euron vahingon.

On arvioitu, että kuntoutus voi tuoda potilasta kohden jopa 50000 euron vuotuiset säästöt kunnalle, kun vaihtoehtoina ovat kuntoutuminen kotiin ja pysyvä laitoshoito puhumattakaan kuntoutumisesta takaisin työelämään nuorempien kohdalla. Eivätkä aivohalvauspotilaat ole suinkaan ainoa potilasryhmä, jotka hyötyvät kuntoutuksesta.

Pohjois-Savossa oli myös suuria kuntakohtaisia eroja aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa.

Tilanne koheni oleellisesti, kun sairaanhoitopiiri otti asian hoidettavakseen. Piirin hartiat olivat leveämmät kuin yksittäisen kunnan. Tällä samalla ajattelulla voisi monta asiaa kehittää maassamme.

Olkoonpa palveluiden tuottaja sitten mikä instanssi tahansa, järjen käyttö on sallittu ja jopa toivottavaa. Tärkeä linjaus oli se, että sairaanhoitopiirin hallitus myönsi erillisen yhden miljoonan euron rahoituksen moniammatilliseen laitoskuntoutukseen KYSin Neurokeskukselle.

Tämä mahdollisti potilaan lähettämisen suoraan laitoskuntoutukseen KYSista. Vanha pallottelu siitä, mikä taho kustannukset korvaa, tai saako potilas ylipäänsä kuntoutusta, jäi historiaan. Vuonna 2008 Pohjois-Savossa pääsi ainoastaan alle 10 prosenttia aivovaltimopotilaista intensiiviseen kuntoutukseen. Tänä vuonna arvio on jo 20 prosenttia, kun tavoite on 40. Työsarkaa riittää.

Ratkaisu osoittaa, että terveydenhuollossa on mahdollista saada uudistuksia aikaan myös sopimalla. Se on esimerkki myös siitä, ettei yksittäinen kunta, suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta, kykene tulevaisuudessa järjestämään terveyspalveluita.

Kansalaisjärjestöt ja potilasjärjestöt seuraavat tiiviisti sitä, miten terveydenhuolto tulevaisuudessa järjestetään maassamme. Pitkästä aikaa sen järjestäminen on noussut myös vahvasti julkiseen keskusteluun tulevien kuntavaalien myötä.

Toivoa sopii, etteivät tulevat ratkaisut ruineeraa hyvin toimivia terveydenhuollon osioita maassamme.

Huolta tulee erityisesti kantaa viidestä yliopistollisesta sairaalasta maassamme, jotka vastaavat muun muassa lääkärikoulutuksesta ja jotka ovat avoinna 24 tuntia vuorokaudessa vaativimmillekin potilastapauksille. Niissä tehtävä tutkimustyö on myös turvattava. Vastikään Helsingin Sanomissa julkaistu Kari Raivion ja Pekka Karman kirjoitus kantoi erityistä huolta tästä asiasta. Jos lääkäri ei ymmärrä alansa tutkimuksen kehitystä, olemme ongelmissa.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston professori Kuopion kampukselta. Taustatiedoissa ovat avustaneet myös professori Pekka Jäkälä Itä-Suomen yliopistosta ja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Rinneturmia ei voi mitenkään kokonaan estää

Voi tikkerperkele

Kristittyjen pitää sopia perheriitansa

Savolainen hulluus luo elämää

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.