Eletään kunnolla

Juhannuksen pitäisi olla mahdollisimman kylmä ja sateinen, tämän on elävä elämä osoittanut kesä toisensa perään. Mitä kurjemmat kelit, sitä varmemmin pysyvät suomalaiset hengissä suven riemujen keskellä.

Se mikä pätee juhannukseen, pätee myös kesän helteisiin. Pitkillä lämpimillä kansalaiset eivät korjaa nestehukkaansa vain raikkaalla vedellä tai mehulla, vaan helteestä saadaan oiva syy myös alkoholipitoisten juomien nauttimiseen.

Loma on tarkoitettu ruumiin ja hengen virkistämiseen pitkän ja ankaran työputken jälkeen. Kesän aiheuttama elämäntavan villiintyminen johtaa kuitenkin usein käytännössä siihen, että töihin palataan yhtä väsyneinä kuin sieltä lähdettiin "lomailemaan".

Elämäntavoilla on myös kansantaloudellinen vaikutus. Peruspalveluministeri Paula Risikko totesi Mikkelissä viime viikolla pidetyssä Päämaja-symposiumissa, miten erilaiset itseaiheutetut terveysongelmat maksavat yhteiskunnalle vuosittain liki miljardi euroa. Se on iso raha, jolle olisi kipeästi käyttöä vaikkapa koulutuksessa tai vanhustenhuollossa.

Säännöllinen liikunta ja kohtuulliset elämäntavat ovat ilmainen keino masennusta, liikalihavuutta, alkoholismia tai tukielinten sairauksia vastaan.

Aikuisia ihmisiä ei voi pakottaa lain voimalla päivittäiseen kuntoiluun. Tuskin on mahdollista pakottaa myöskään työnantajia järjestämään päivittäin työntekijöilleen pakollista puolen tunnin tai tunnin liikuntatuntia. Jokaisen on otettava itse vastuu itsestään ja terveydestään siihen rajaan kuin se on mahdollista. Toki on nähty, ettei hyvä kuntokaan estä aina ihmistä sairastumasta.

Sokerivero on valtiolta yksi yritys edistää kansanterveyttä. Se vähentää ehkä imelän syöntiä, mutta ei poista kuntoilun tarvetta.