Erikoispalveluita on järkevää keskittää

Hallituksen suuresta kuntauudistuksesta vastaava hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) antoi yhden tulkinnan mukaan oppositiolle valmiiksi teroitetun käsikassaran, kun hän torstaina totesi, että harvemmin käytettyjä palveluita voidaan kuntaliitosten seurauksena keskittää. Juuri pelko palveluiden siirtymisestä kauemmaksi on peruste, jolla kuntaliitoksia usein vastustetaan.

Pelko ei myöskään ole aiheeton. Esimerkiksi Vaasassa toimivan Levón-instituutin tutkimus todistaa, että kuntaliitosten jälkeen reuna-alueilla olevat joutuvat usein hakemaan tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita aikaisempaa kauempaa.

Kannattaa kuitenkin huomata, että palveluiden kaikkoaminen kauemmaksi on jo jopa vuosikymmenien ajan ollut arkipäivää pienimpien kuntien asukkaille. Kalliimpia palveluita ovat tuottaneet erilaiset kuntien yhteenliittymät, jotka ovat pyrkineet säästämään peruskuntien veroeuroja. Yleensä se on merkinnyt palveluiden keskittämistä.

Aina tämä ei ole onnistunut ilman riitelyä. Hyvässä muistissa on Kaavin ja Juankosken surkuhupaisa tappelu röntgenkoneen sijoituspaikasta.

Keskittymiskehitystä kiihdytti kahden edellisen hallituksen ajama Paras-hanke, joka edellytti sosiaali- ja terveyspalveluille 20 000 asukkaan väestöpohjaa.

Logiikka on luonnollisesti täysin sama kuntaliitosten jälkeen. Kalliita ja ihmisten harvemmin tarvitsemia erikoispalveluita ei ole järkevää tarjota kaikissa osissa kuntaa. Palveluita käyttävien kannalta niiden laatu on huomattavasti tärkeämpi asia kuin se, joutuuko niitä saadakseen matkustamaan kaksi vai 20 kilometriä.

Hallituksen olisi hyvä tuottaa valmisteilla olevan uudistuksen tueksi mahdollisimman paljon tilastoihin ja ennusteisiin perustuvaa faktaa. Opposition taas pitäisi turhan pelottelun sijasta keskittyä itse asiaan eli siihen, miten kunnat parhaiten selviävät väestön ikääntymisestä ja siitä seuraavasta huoltosuhteen heikkenemisestä. Jo nyt on nähty, että Paras-hanke ei johtanut toivottuun lopputulokseen.

Hallituksessa on jo ymmärretty, että liian tylyllä retoriikalla asiat menevät solmuun. Ministeri Virkkunen ei enää ole puhunut perälaudasta, johon hallitus turvautuisi, jos kunnat eivät itse älyäisi omaa ja yhteistä etua. Virkkusen mukaan hallitus pohtii tarvittavia ohjauskeinoja ensi talvena eli vasta sen jälkeen, kun esitys uudeksi kuntarakenteeksi on esitelty. Järjestys on oikea.

Kunnissa ei kuitenkaan kannata tuudittautua siihen, että mitään radikaalia ei lopulta tapahtuisikaan. Hallituksen poliittinen tahtotila on niin vahva, että edessä epäilemättä on mittava uudistus. Paras tapa varautua siihen olisi, että kunnat itse olisivat aktiivisia. Etelä-Savossa tämä on jo oivallettu.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.