Erilaiset jäävät eloon

Kääntyi kesään. Viimevuotisessa ei ole paljon muistelemista, kun koko ajan satoi. Sen sijaan ensi kesästä on tulossa ilmoista riippumatta todellinen muistelusten kesä Savossa, se tiedetään hyvissä ajoin jo nyt.

Näin siksi, että sattuma on sijoittanut samalle suvelle Savoon kaksi suurta valtakunnallista kotiseutujuhlaa ja siihen vielä muutamat pienemmät kinkerit väliviikoille.

Karjalaisten vuotuiset kesäjuhlat tuo heti kesäkuun puolivälissä viidestä seitsemään tuhatta karjalaista Kuopioon pariksi, kolmeksi päiväksi. Elokuun alussa järjestettävien valtakunnallisten kotiseutupäivien vetovastuu on Nilsiällä, mutta tapahtumia ripotellaan eri puolille Koillis-Savoa kuten myös Siilinjärvelle ja Kuopioon.

Karjalaisten kesäjuhlien johtavana teemana on siirtoväen asuttaminen. Aihetta pohditaan korkean tason seminaarissa, ja poliittiseksi häiriköksi leimattu tullineuvos Veikko Vennamo saa kuunnella pilven longalla muikein ilmein, miten häntä kiitellään karjalaisten evakkojen ja rintamamiesten tehokkaasta juurruttamisesta kotimaan multiin.

Nilsiän kotiseutupäivien teemaksi on pantu "Mualimalle ja takaisin". Paikkakunnan historiallisen maineen tuntien teema olisi voinut olla joku toinenkin - maankuuluihin hevosrosvoihin liittyen vaikkapa "Huoleton on hevoseton poika"

Mutta kelpo teemahan paluumuutto on. Valtaisa määrä savolaista aivokapasiteettia ja riuskaa ruumiillista voimaa on viety tai lähtenyt maakunnasta vuosikymmenten aikana muualle maahan ja maailmalle. Monenkin lähteneen mieli palaa kuitenkin takaisin kotiin jos ei muulloin niin viimeistään eläkeiässä.

Jos Savo ja sen kunnat voivat auttaa paluumuuttoa aikovia heidän haaveittensa toteuttamisessa, niin hyöty on molemminpuolinen.

Juhlat eivät vain ylennä yleistä mielialaa, vaan niillä on aina myös toinen, hyvin merkittävä vaikutus.

Ne pakottavat järjestävien seutukuntien ihmiset panemaan kuntoon niin paikat kuin itsensäkin. Valtakunnallisista kotiseutupäivistä ei selvitä kunnialla pelkillä onnistuneilla kokousjärjestelyillä.

Museot pitää trimmata, ja ennen muuta on kyettävä nostamaan esiin mielenkiintoisia seikkoja, ihmisiä ja sattumuksia, järjestävien paikkakuntien rikkaasta menneisyydestä.

Kuka erottuu joukosta, kenet me muistamme menneisyydestä? Tämä kysymys on alkanut kiehtoa ainakin itseäni vuosi vuodelta enemmän.

Elävässä elämässä ihmiset saavat nimensä ja kuvansa lehtiin ja sen myötä julkisen tunnettavuutensa pääsääntöisesti virka- tai luottamusasemansa vuoksi.

Tavallinen kansa noteerataan vain rikos- ja onnettomuusuutisissa tai Maikkarin uutisten loppukevennyksissä.

Kuoleman jälkeen ihmiset pannaan uudestaan puntariin. Siinä arviossa moni arvokas mies on osoittautunut kuhveliukoksi, kun taas jumalan mieliharmiksi leimattu havaitaan harvinaisen hyväksi tyypiksi.

Kuka muistaa sadan vuoden päästä virkamiestä, joka hoiti virkansa kunnon virkamiehen tavoin: pikkutarkasti, hajuttomasti ja mauttomasti. Tai pappia, joka osasi lukea kaunopuheisesti kirkkokäsikirjaa, mutta jolla ei ollut mitään sanottavaa kirjan ulkopuolelta? Tai poliitikkoa, joka ei koskaan erehtynyt syrjähyppyyn puolueihmisenä ja tai vain ihmisenä.

Ei heistä mainitse mikään muu kuin virallinen historiankirjoitus.

Kuolleista muistetaan ne, jotka ovat eläneet erilaisen elämän. Jos meitä savolaisia pyydetään nimeämään joku 1800-luvulla elänyt eteläpohjalainen, niin väistämättä tulevat ensimmäisinä mieleen Isotalon Antti ja Rannanjärvi, nämä häjyt puukkojunkkarit. Isotalon Antista tuli tosin miehistyessään lestadiolaissaarnaaja, vaan siitä häntä harvemmin muistellaan.

Muinoisista nilsiäläisistä ovat jääneet parhaiten mieleen kirkon pappeja vastaan rettelöinyt Ukko-Paavo ja rosvouksella elänyt Punka-Heikki. Heidän elinaikanaan lie kovin harva nilsiäläisäiti kehottanut lapsiaan ottamaan esimerkkiä näistä ihmiskunnan vitsauksista.

Sanotaan, että "hulluna on hyvä olla".

Turhan harvat ihmiset uskaltavat olla maisessa olomuodossaan oma itsensä, vaikka juuri se tekisi heistä ihmisiä, joista riittää tarinan aiheita myös jälkipolville - arvokkailla suvijuhlilla muisteltavaksi.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.