Erilaisia mittareita on osattava tulkita

Monet muistavat alikersantti Yrjö Lahtisen Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Lahtisen mielestä korpisoturin oli turha mennä valittamaan herroille nälkäänsä. Käteen lyödään kuitenkin rätinki, joka todistaa, ettei sinulla voi olla nälkä.

Lahtinen oli harmissaan aivan aiheellisesti. Ihmisen tuntemaa nälkää ei voi mitata ruoan sisältämällä kalorimäärällä, vaikka kaloritaulukkoja voikin käyttää hyväkseen, jos vaikkapa haluaa laihtua. Jos taas tehtävänä on selvittää onko ihmisellä nälkä, on hyvä kysyä asiaa häneltä itseltään.

Hyvinvointi on käsite, jota vuosikymmenet on yritetty mitata liian yksinkertaisilla mittareilla. Ehkä eniten käytetty mittari on jo 1930- ja 1940-luvuilla kehitetty bruttokansantuote (bkt). On saatettu haksahtaa ajattelemaan, että kansakunnan hyvinvointi on sitä parempi, mitä korkeampi henkeä kohti laskettu bkt on.

Onneksi - tai toivottavasti - päättäjät eivät kuitenkaan enää usein lankea tähän kuoppaan. Ainakin juhlapuheissa muistetaan mainita, että parhaimmillaankin vain keskimääräistä aineellista hyvinvointia mittaava bkt ei kerro läheskään kaikkea todellisesta hyvinvoinnista.

Bkt ei otakaan huomioon esimerkiksi yhteiskunnallista ja taloudellista eriarvoisuutta tai ympäristötuhoja. Se ei pukahda mitään ihmisten turvallisuudentunteesta. Siitä huolimatta se on tarpeellinen ja luotettava, mittavaan tilastoaineistoon perustuva mittari. Sitä on vain osattava käyttää ja tulkita oikein.

Millä mittarilla kestävää hyvinvointia sitten olisi hyvä mitata? Tätä pohti edellisen pääministerin Mari Kiviniemen asettama asiantuntijatyöryhmä, joka julkisti pohdintansa tulokset tiistaina.

Ryhmä ensinnäkin toteaa, ettei bkt ole riittävä ainoaksi hyvinvoinnin mittariksi. Sen rinnalle tarvitaan huomattavasti monipuolisempaa tietoa hyvinvoinnin eri ulottuvuuksista. Ryhmä esittääkin, että bkt:n rinnalle luotaisiin monipuolinen mittaristo, joka mittaisi hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, muun muassa tuloja, terveyttä, koulutusta, sosiaalisia suhteita, yhteisöllisyyttä, turvallisuutta, ympäristön tilaa ja myös koettua hyvinvointia.

Oleellista on, etteivät asiantuntijat edes yritä rakentaa yhtä hyvinvoinnin yhdistelmämittaria, jonka perusteella kansakuntia voitaisiin asettaa paremmuusjärjestykseen. Yksi mittari olisi helppo ymmärtää, mutta se yksinkertaistaisi asioita liikaa. Kritiikkiin on helppo yhtyä, vaikka Newsweek-lehden viime vuonna julkistama lista maailman parhaista maista mairittelikin Suomea.

Hyvinvoinnin mittaaminen olisi vain mielenkiintoista ajankulua, ellei tuloksilla olisi vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon. Poliitikkojen olisi hyvä ymmärtää mittaamisen vaikeus ja varsinkin eri mittareiden sisältämät ongelmat. Mittareita on osattava tulkita omat tuntosarvet pystyssä. On hyvä, että työryhmä haluaa kouluttaa päättäjiä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.