Erilaisia mittareita on osattava tulkita

Monet muistavat alikersantti Yrjö Lahtisen Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta. Lahtisen mielestä korpisoturin oli turha mennä valittamaan herroille nälkäänsä. Käteen lyödään kuitenkin rätinki, joka todistaa, ettei sinulla voi olla nälkä.

Lahtinen oli harmissaan aivan aiheellisesti. Ihmisen tuntemaa nälkää ei voi mitata ruoan sisältämällä kalorimäärällä, vaikka kaloritaulukkoja voikin käyttää hyväkseen, jos vaikkapa haluaa laihtua. Jos taas tehtävänä on selvittää onko ihmisellä nälkä, on hyvä kysyä asiaa häneltä itseltään.

Hyvinvointi on käsite, jota vuosikymmenet on yritetty mitata liian yksinkertaisilla mittareilla. Ehkä eniten käytetty mittari on jo 1930- ja 1940-luvuilla kehitetty bruttokansantuote (bkt). On saatettu haksahtaa ajattelemaan, että kansakunnan hyvinvointi on sitä parempi, mitä korkeampi henkeä kohti laskettu bkt on.

Onneksi - tai toivottavasti - päättäjät eivät kuitenkaan enää usein lankea tähän kuoppaan. Ainakin juhlapuheissa muistetaan mainita, että parhaimmillaankin vain keskimääräistä aineellista hyvinvointia mittaava bkt ei kerro läheskään kaikkea todellisesta hyvinvoinnista.

Bkt ei otakaan huomioon esimerkiksi yhteiskunnallista ja taloudellista eriarvoisuutta tai ympäristötuhoja. Se ei pukahda mitään ihmisten turvallisuudentunteesta. Siitä huolimatta se on tarpeellinen ja luotettava, mittavaan tilastoaineistoon perustuva mittari. Sitä on vain osattava käyttää ja tulkita oikein.

Millä mittarilla kestävää hyvinvointia sitten olisi hyvä mitata? Tätä pohti edellisen pääministerin Mari Kiviniemen asettama asiantuntijatyöryhmä, joka julkisti pohdintansa tulokset tiistaina.

Ryhmä ensinnäkin toteaa, ettei bkt ole riittävä ainoaksi hyvinvoinnin mittariksi. Sen rinnalle tarvitaan huomattavasti monipuolisempaa tietoa hyvinvoinnin eri ulottuvuuksista. Ryhmä esittääkin, että bkt:n rinnalle luotaisiin monipuolinen mittaristo, joka mittaisi hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, muun muassa tuloja, terveyttä, koulutusta, sosiaalisia suhteita, yhteisöllisyyttä, turvallisuutta, ympäristön tilaa ja myös koettua hyvinvointia.

Oleellista on, etteivät asiantuntijat edes yritä rakentaa yhtä hyvinvoinnin yhdistelmämittaria, jonka perusteella kansakuntia voitaisiin asettaa paremmuusjärjestykseen. Yksi mittari olisi helppo ymmärtää, mutta se yksinkertaistaisi asioita liikaa. Kritiikkiin on helppo yhtyä, vaikka Newsweek-lehden viime vuonna julkistama lista maailman parhaista maista mairittelikin Suomea.

Hyvinvoinnin mittaaminen olisi vain mielenkiintoista ajankulua, ellei tuloksilla olisi vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon. Poliitikkojen olisi hyvä ymmärtää mittaamisen vaikeus ja varsinkin eri mittareiden sisältämät ongelmat. Mittareita on osattava tulkita omat tuntosarvet pystyssä. On hyvä, että työryhmä haluaa kouluttaa päättäjiä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.