Erilaisia sosiaaliturvan malleja on kokeiltava lisää

Perustulokokeilun ensimmäisen vuoden tulosten julkistus sai hassunkurisesti kahtalaisen vastaanoton. Moni katsoi kokeilun kannustavan perustulon käyttöön, kun kokeilu todisti perustuloa saaneiden ihmisten onnellisuuden lisääntyneen. Toiset taas katsoivat, että perustulo on nyt nähty, kun sitä saavien työllisyys ei parantunut, vaikka niin toivottiin.

Kokeilu meni niin, että 2016 marraskuussa työttömien joukosta arvottiin kaksivuotiseen kokeiluun 2000 osallistujaa. Heistä jokaiselle annettiin 560 euroa kuukaudessa perustuloa, joka korvasi työmarkkinatuen tai peruspäivärahan. Perustulon saaja saattoi saada asumistukea ja toimeentulotukea. Perustulon sai pitää, vaikka teki töitä ja ansaitsi miten paljon tahansa. Alkuasetelma oli siten lähtökohtaisesti väärä, sillä kaikissa käytäntöön ajatelluissa malleissa tulojen noustessa perustulo verotetaan vähitellen pois.

Tulevalla vaalikaudella Suomessa on tarkoitus uudistaa sosiaaliturvaa, joka on nykyisellään hyvin monimutkainen, vaikeaselkoinen ja sisältää monenlaisia kannustinloukkuja. Järjestelmän uudistamisesta vallitsee laaja yhteisymmärrys, mutta uudistamiskeinoista ei. Vastikkeettomuus, joka määritelmällisesti liittyy perustuloon, näyttää kelpaavan tällä hetkellä ainoastaan vihreille ja vasemmistoliitolle. Perustulopuolueena pidetty keskusta otti torstaina kannan, joka siirsi puolueen perustulon kannattajista ”kannustavan perustulon” kannattajiin. Siihen joukkoon ovat aikaisemmin asemoituneet ainakin kokoomus, SDP, siniset ja kristillisdemokraatit omine painotuksineen.

Perusetuuksien yhdistäminen yhdeksi tueksi olisi sekin toki uudistus. Toisin sanoen ainakin työmarkkinatuki, peruspäiväraha, toimeentulotuen perusosa sekä sairauden, äitiyden, isyyden ja vanhemmuuden perusteella maksettavat päivärahat yhdistettäisiin. Joutava paperinpyörittely vähenisi, mutta varsinaisesta sosiaaliturvauudistuksesta ei silloin voisi puhua.

Jos perustulokokeilu olisi selvästi parantanut työllisyyttä, sen vastustaminen olisi vaikeampaa näinä aikoina, kun työllisyysasteen nosto on kestävyysvajeen selättämisen näkökulmasta yksi tärkeimpiä tavoitteita. Arkijärki puhuu sen puolesta, että nykyistä voimakkaampi vastikkeellisuus palvelisi parhaiten työllisyysasteen nostamista.

Vaikka perustulokokeilun alustavat tulokset houkuttelevatkin lyömään kantoja lukkoon, viisaampaa on odottaa tutkimusryhmän virallista ensimmäistä vuotta koskevaa raporttia, joka ilmestyy maaliskuussa sekä koko kokeilua koskevaa tutkimusraporttia, joka ilmestyy vuoden päästä keväällä. Jo sitä ennen olisi viisasta panna alulle uusia kokeiluja, joiden avulla hahmotettaisiin tarkemmin eri sosiaaliturvamallien käytännön kustannusvaikutuksia ja mahdollisia dynaamisia vaikutuksia. Uusiin kokeiluihin olisi syytä jotenkin liittää myös perhevapaauudistus, joka vaikuttaa suuresti lapsiperheiden sosiaaliturvaan.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kahdet tärkeät vaalit ajoittuivat liian lähekkäin

Mökkeily ei hiivu vaan muuttaa muotoaan

Lisää liiketoimintaosaamista

Tuleeko meistä ikinä aikuisia?

Kirje pysäyttää kiireessä

Suhde Venäjään jakaa Euroopan populisteja

Metsälain määräyksiä voi olla syytä tarkistaa

Härskit myyjät kodeissamme

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.