Erityistuen piiriin

Valtiovalta lupasi auttaa koillissavolaisia erityistoimin heti Stromsdalin kartonkitehtaan konkurssin jälkeen. Nyt nuo lupaukset on toteutettu, kun Koillis-Savo otettiin erityistuen piiriin samanaikaisesti Heinolan ja Keski-Karjalan kanssa.

Stromsdalin alasajo aiheuttaa ahdinkoa erityisesti Juankoskella, josta lähti kerralla parisen sataa työpaikkaa puolesta tuhannesta. Tehtaan työntekijöistä hyvin monet ovat kuitenkin naapurikunnista, joten koko Koillis-Savon ottaminen erityistuen piiriin on perusteltua.

Seitsemäntoista miljoonan euron kokonaispotti ei vielä palauta elämänmenoa entiselleen enempää Juankoskella, Heinolassa kuin Kiteen puolessa keskisessä Karjalassa. Kun kuntien ja kaupunkien itsensä rahat ovat vähissä, pienempikin apu on hyvästä. Taiten sijoitettuna vähäisiltäkin tuntuvat rahat voivat edesauttaa huomattavasti korvaavien työpaikkojen syntyä.

Uusia suuria yrityksiä syntyy harvoin, mutta kun pieniä on tarpeeksi monta, ne tuovat periaatteessa saman hyödyn kuin isommat. Suhdannevaihteluittenkin vuoksi on hyvä, että paikkakunnan elämä ei ole yhden tai kahden yrityksen varassa, vaan että yrityksiä on monipuolisesti eri aloilta.

Erityistukialueita on jouduttu nimeämään viime vuosina tiheään tahtiin erityisesti metsäteollisuuden saneerausten vuoksi. Pohjois-Savossa sai Varkaus oikeuden erityistukeen jo ennen Koillis-Savoa.

Vaarana on, että jos taantuma pitkittyy, uusia erityistukialueita joudutaan nimeämään vielä lisää. Kunhan ei vain ajauduttaisi siihen jamaan, että koko maa on kohta yhtä erityistukialuetta. Silloin oltaisiin samassa tilanteessa kuin 1970-luvulla luodun kehitysaluepolitiikan myöhemmässä soveltamisessa: mitä laajemmaksi levitetään alue, sitä vähemmän jää rahaa niille, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.