Eriytyvätkö Suomen yliopistot?

Kirjoitin Savon Sanomissa pari kuukautta sitten yliopistojen aseman muuttumisesta. Tuolloin hallituksen esitys uudeksi yliopistolaiksi oli vastikään saatu eduskuntaan käsiteltäväksi. Koko kevään yliopistoväki on elänyt kuin tulisilla hiilillä odotellessaan eduskunnan peruslakivaliokunnan kannanottoa. Se saatiin 13. toukokuuta iltapäivän alkutunneilla.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoa onkin luettu ja tulkittu paitsi monissa pöydissä myös yksittäisten yliopistolaisten mielissä. Jotkut ovat olleet riemuissaan valiokunnan linjauksista. Erityisesti säätiöyliopistosuunnitelmat ovat joutuneet tulilinjalle, mutta myös julkisoikeudellisiin laitosyliopistoihin liittyviin ehdotuksiin perustuslakivaliokunta ottaa kantaa.

Uudella yliopistolailla on suuri merkitys myös tulevan Itä-Suomen yliopiston kannalta. On syytä palata yliopistolain uudistuksen tuomiin mahdollisuuksiin ja uhkakuviin.

Eduskuntaan tuodun hallituksen lakiesityksen mukaan eduskunta päättää edelleen yliopistojen määrästä Suomessa. Kuka tahansa ei voi yliopistoa Suomeen perustaa!

Yliopistot ovat joko itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Lakiehdotuksen mukaan Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu yhdistyvät yhdeksi yliopistoksi, ja Joensuun ja Kuopion yliopistot muodostavat Itä-Suomen yliopiston.

Säätiömuotoisia yliopistoja ovat Aalto-yliopisto, jonka rakentuu Teknillisestä korkeakoulusta, Helsingin kauppakorkeakoulusta ja Taideteollisesta korkeakoulusta, ja Tampereen Teknillinen yliopisto.

Yliopistolain voimaanpanolaki on tarkoitettu astuvaksi voimaan jo 1.8.2009 ja varsinainen laki vuoden 2010 alusta. Monet ovat pitäneet tätä kiirettä liiallisena.

Itä-Suomen yliopistossa asianlaita on ollut toinen. Uutta yliopistoa on rakennettu lain valmistelun myötä. Kaikki rakenteet ovat jo nyt valmiita Itä-Suomen yliopistossa. Vain sitä koskeva lainsäädäntö puuttuu.

Kiistaa hallituksesta Mitkä ovat sitten perustuslakivaliokunnan keskeiset kritiikin kohteet nykyisessä lakiehdotuksessa? Käsittelen asiaa pääasiassa julkisoikeudellisten yliopistojen kannalta. Säätiöyliopistot ovat oma lukunsa, ja niiden muodostumiseen liittyy monia kysymyksiä, joita perustuslakivaliokunta lausunnossaan perää.

Julkisoikeudellisten yliopistojen kohdalla valiokunta nostaa tarkastelun kohteeksi perustuslain mukaisen tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauden ja yliopiston itsehallinnon. Muita esille nostettuja asioita ovat muun muassa virkasuhteet, koulutusohjelmien maksullisuus ja ylioppilaskunnan pakkojäsenyys, joka on valiokunnan mukaan mahdollista.

Perustuslakivaliokunta korostaa erityisesti, että säännökseen lisätään maininta yliopiston taloudellisesta ja hallinnollisesta autonomiasta. Tähänhän lakiuudistuksella pyritään.

Keskeiseksi kiistakysymykseksi voi tulla hallituksen kokoonpano. Lakiluonnoksessa hallitukseen voi kuulua kuudesta 14 jäsentä. Näistä puolet olisi ulkopuolisia jäseniä, puolet valitaan yliopistoyhteisön sisältä. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valittaisiin ulkopuolisista jäsenistä.

Peruslakivaliokunnan mukaan hallituksen kokoonpanoon puuttuminen on perustuslain mukaisen yliopistojen itsehallinnon vastaista. Lausunnossa todetaan, että itsehallinnon takaamiseksi yliopistokollegiolla on oltava mahdollisuus valita yliopistoyhteisön sisäisistä ryhmistä jäsenten enemmistö yliopiston hallitukseen.

Yliopistojen hallituksien kokoonpano voikin olla varsin kirjavaa tulevaisuudessa, jos lakiehdotukseen tulee suurta väljyyttä. Tämä voi heijastua myös koko johtamisjärjestelmään mukaan lukien rehtorien valintatapa, tai ainakin siihen, minkälaisia rehtoreita yliopistot johtoonsa haluavat.

Itä-Suomi edelläkävijänä Itä-Suomen yliopistoon on kaavailtu 12 jäsenen hallitusta, joista lakiluonnoksen mukaan puolet olisi ulkopuolisia. Tämä päätös tehtiin hyvissä ajoin talvella yksituumaisesti sekä Joensuun että Kuopion yliopistojen hallituksissa.

Linjaus oli kauaskantoinen, eikä sitä pidä lähteä purkamaan. Ei näytä hyvältä, jos yksituumaisia päätöksiä avataan. Seuraukset voivat olla koko Itä-Suomen yliopiston muodostumisen kannalta arvaamattomat.

Itä-Suomen yliopiston yliopistokollegio on jo nimennyt sisäiset kuusi hallituksen jäsentä. He edustavat professorikuntaa, muuta henkilöstöä ja opiskelijoita. Lisäksi hallituksen ulkopuolisten jäsenten haku on pitkällä.

Vaikuttaisi todella erikoiselta, että lakiluonnokseen mahdollisesti tehtävät muutokset johtaisivat Itä-Suomen yliopiston johtamisen kannalta toisenlaisiin linjauksiin kuin mitä yhdessä on jo sovittu. Turhaa spekulointia on syytä välttää ja kannattaa odottaa viileästi lakiluonnoksen käsittelyn etenemistä eduskunnassa.

On syytä myös muistaa, että kovan tason ulkopuolisten asiantuntijoiden kiinnostus yliopiston hallitukseen voi muuttua, jos hallituksen kokoonpanoa koskeva keskustelu saa puhtia. Meillä Itä-Suomen yliopistossa tulee olla rohkeutta astua uuteen aikaan. Lakiluonnos nykymuodossaan antaa meille kaavailemamme mahdollisuuden.

Perustuslakivaliokunnan linjaukset virkasuhteista ovat edelleen avoimia tulkinnoille. Lakiluonnoksen mukaan virat häviäisivät yliopistosta ja tilalle tulisi työsuhteet.

Erityisesti eri henkilöstöryhmät ovat katsoneet tärkeäksi säilyttää virkasuhteet. Valiokunta korostaa sitä, ettei työnantaja menettele työsuhteessa tavalla, joka vaarantaa tieteen, taiteen tai tutkimuksen vapautta. Jäämme odottamaan sivistysvaliokunnan kannanottoa ja lopullista lain muotoilua tässä suhteessa.

Nuorille mahdollisuus Ehkä kauaskantoisin perustuslakivaliokunnan kommenteista koskee opetusministeriön rajoituksetonta mahdollisuutta päättää yliopiston kannalta keskeisistä kysymyksistä.

Lakiluonnoksella pyritään yliopistojen suurempaan autonomiaan - ei tilanteeseen, jossa lieka opetusministeriöön tiukentuu. Kyseessä on selkeä viesti ministeriön suuntaan.

Erityisen tärkeänä pidän myös valiokunnan linjausta siitä, että yliopistoilla on mahdollisuus kohtuullisessa määrin suosia opiskelijavalinnoissaan vastavalmistuneita ylioppilaita. Tässähän mentiin ojasta allikkoon, kun eduskunnan oikeusasiamies linjasi, ettei nuoria ylioppilaita voi suosia. Kyllä yliopistojen ovien tulee avautua myös nuorille ylioppilaille ilman erilaisia, jopa vuosia kestäviä kiemuroita ja valmennuskursseja.

Uutta yliopistolakia odotetaan Itä-Suomessa todella hartaasti. Vaikka haasteet ovat kovat, uusi laki tarjoaa monia mahdollisuuksia, jotka on syytä hyödyntää täysimääräisesti.

Itä-Suomen yliopisto on ollut tiennäyttäjän roolissa. Saavutettua etumatkaa ei pidä menettää. Itäsuomalaisten tuki uudelle uljaalle yliopistolle on se henkinen pohja, jolle rakennamme tulevaisuuden menestystämme.

Kirjoittaja on Kuopion yliopiston rehtori.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Hallitus ei saa katsella kuntien ahdinkoa sivusta

Hutiloinnin hinta

Liian hyviä neuvoja

Turkki pelaa kyynistä peliä, jota heikko EU vain moittii

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.