Eroja lietsotaan vaikka väkisin

Suurten kaupunkien ja niitä ympäröivien maakuntien välinen suhde on saanut Suomessa aivan uudenlaisen luonteen. Julkisessa keskustelussa niitä on alettu tarkastella toisilleen vastakkaisina – tai pikemminkin maakunnat, niiden pienet kaupungit ja maaseutualueet on alettu määritellä suurten kaupunkien kasvun ja kehityksen jarruiksi.

Viime vuosina vaihvihkaa edennyt suhtautumistapa muuttui avoimeksi vastakkainasetteluksi kesäkuussa, kun Jan Vapaavuori (kok.) valittiin Helsingin pormestariksi. Jo ennen valintaansa hän tyrmäsi hallituksen maakuntauudistuksen ja sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa (27.5.) pitävänsä sitä ”haitallisimpana uudistuksena miesmuistiin”.

Torstaina Vapaavuori isännöi Helsingissä kokoon kutsumaansa 21 kaupungin tapaamista, niin sanottua C21-ryhmää. Ryhmän allekirjoittama julkilausuma vaatii, että kaupungeille itselleen jäisi sote- ja maakuntauudistuksissa mahdollisimman paljon valtaa.

Vapaavuori itse käyttää selvästi C21-ryhmän julkilausumaa kovempaa kieltä. Hänen kommenttejaan ei jarruta se tosiasia, että hallituksessa maakuntauudistuksen toteuttaminen kuuluu myös kokoomuksen ohjelmaan. Perjantaina Vapaavuosi totesikin Ylen haastattelussa, että hän ajaa ”vain ja ainoastaan Helsingin rattailla”. Helsingin menestys on hänelle kokoomuksen menestystä tärkeämpi.

Muiden C21-ryhmässä mukana olevien kaupun­kien kannattaa muistaa tämä myös omalla kohdallaan. Vapaavuorelle Helsingin etu menee yli kaupunkien yleisen edun. Yhteiset tavoitteet sopivat hänelle vain niin kauan kuin ne palvelevat Helsingin päämääriä.

Maakuntauudistusta koskeva vääntö jatkuu hallituksessa ja eduskunnassa. Suurten kaupunkien ja muun Suomen välinen vääntö jatkuu paljon laajemmilla areenoilla. Sitä koskee sama äärilaitaisuus ja näkemysten jyrkkeneminen kuin kaikkea viime aikojen yhteiskunnallista keskustelua. Vapaavuoren kaltaiset vaikuttajat kärjistävät vastakkainasettelua, sillä se hyödyttää heidän tavoitteitaan.

C21-ryhmän julkilausuma, jonka myös Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen allekirjoitti, katsoo asioita avarammin. Sen mukaan ”kaupunkiseutujen ja koko maan kehittäminen eivät ole keskenään ristiriitaisia tavoitteita”. Samalla ryhmä korostaa, että kaupunkien vahvuus vahvistaa koko kansakuntaa.

Maakunnissa jos missä tämä ymmärretään. Ilman riittävän suuria ja voimakkaita keskuskaupunkeja maakunnat näivettyvät. Toisaalta keskuskaupungitkaan eivät pärjää, ellei niiden ympärillä ole elinvoimaista maakuntaa ja riittävästi pienempiä aluekeskuksia.

Siinä missä suurimmat kaupungit ja erityisesti Helsinki lietsovat nyt eroa maakuntien Suomeen, kansalaisille ydinkaupunkien ja ympäröivien alueiden erot ovat vähäisempiä kuin yleensä oletetaan. Elämäntapa ja arki ovat usein hyvin samanlaisia, vain välimatkat eivät.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.