Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä tavoitteli ennen varsinaisten hallitusneuvotteluiden alkamista laajaa yhteiskuntasopimusta. Päämääränä oli Sipilän sanojen mukaan viiden prosentin ”tuottavuushyppy”. Jos siihen olisi päästy, olisi hallitusneuvotteluissa tarvinnut sopia pienemmistä talouden sopeutustoimista.
Olisiko yhteiskuntasopimus onnistuessaankaan nostanut tuottavuutta, niin kuin Sipilä vakuutti?
Kriitikkojen mukaan mitään takeita sellaisesta ei olisi ollut. Pöydällä oli esimerkiksi työajan pidentäminen 100 tunnilla vuodessa. Siitä sopiminen olisi kasvattanut niin sanottu työvoimapanosta, mutta ei välttämättä tuottavuutta.
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on tutkittu tuottavuuden kasvun esteitä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tulokset eivät yllätä: sääntely ja jäykkyydet työmarkkinoilla ovat suurimpien esteiden joukossa, niin olettaa voikin.
Tutkimuksen mukaan kuitenkin esimiesten osaamisen ja koulutuksen puute jäytävät yritysten kykyä kasvattaa tuottavuutta enemmän kuin aikaisemmin. Tämä on yllättävää, sillä autoritaaristen johtamistapojen turmiollisuudesta työntekijöiden luovuudelle on saarnattu jo pitkään.
Olisiko käynyt niin, että pitkittyneen taloustaantuman vuoksi fokus yrityksissä on siirtynyt uuden luomisesta kustannusten hallintaan?
Jos luet kommentteja tai kirjoitat niitä, muut käyttäjät voivat nähdä, milloin olet kirjautuneena palveluumme. Jos haluat, etteivät muut näe paikallaoloasi, voit estää sen asetuksista. Jos haluat vaihtaa nimimerkkiäsi, voit tehdä sen täältä.