Esteitä pitää raivata investointien tieltä

Tuoreen selvityksen mukaan ympäristölupahallinto jarruttaa Suomessa investointeja parhaillaan jopa 3,6 miljardin arvosta.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tilaama oikeusvertaileva katsaus osoittaa, että ympäristöluvan saanti kestää Suomessa keskimäärin 16 kuukautta, kun Britanniassa luvan saa 2–4 kuukaudessa, Saksassa 3–7 kuukaudessa ja Virossa 4–12 kuukaudessa. Vain Ruotsissa ympäristöluvan saanti kestää vielä pitempään kuin Suomessa, jopa 30 kuukautta.

Pitkiä lupien käsittelyaikoja Suomessa ja Ruotsissa selittää se, että kummassakaan maassa ei ole säädetty lupakäsittelyille velvoittavia enimmäisaikoja.

Vertailuun oli otettu Suomen ja Ruotsin lisäksi Alankomaat, Saksa, Ranska, Britannia ja Viro. Vertailumaissa ympäristölupien käsittelyaikoja on onnistuttu lyhentämään keventämällä hallintoa viime vuosina. Suomessa käsittelyajat ovat pidentyneet kahdella kuukaudella viiden viime vuoden aikana.

Vaikka käsittelyajoissa Ruotsi ei Suomelle pärjääkään, siellä esimerkiksi eläinsuojien ja kalakasvatuslaitosten lupamenettelyt ovat löysempiä.

Moni meillä lupavelvollinen eläinsuoja ei olisi edes ilmoitusvelvollinen länsinaapurissa. Kalankasvatuslaitoksia Suomi suitsii taas selvästi tiukemmin kuin Ruotsi. Suomessa kalankasvatuslaitoksen pitää anoa ympäristölupa, jos se käyttää kuivarehua vähintään 2 000 kiloa vuodessa. Ruotsissa raja on 40 000 kiloa. Jos luvituksia höllennettäisiin Suomessa, kunnat ja valtio voisivat nykyresursseillaan käsitellä esimerkiksi teollisuuden lupia nopeammin.

Myös metsäyhtiö UPM:n ympäristölupien käsittelyaikojen vertailussa Suomi jäi jumboksi. Kun Britanniassa kokonaan uuden luvan on voinut saada vuoden sisällä ja Saksassa nopeimmillaan kolmessa kuukaudessa, Suomessa lupakäsittelyssä on vierähtänyt jopa viisi vuotta. Tosin yhden kerran UPM on saanut luvan puolessa vuodessa.

Ympäristölupien käsittelyä Suomessa leimaa virkavaltaisuus. Vaikka laissa puhutaan käsittelystä viivytyksettä, määräaikojen puute jättää tilaa erilaisille viivytyksille: hakemustäydennyksille, kuulutusten vastineille ja muistutusten käsittelylle. Viivytykset vähenisivät, jos lupamenettelyissä päästäisiin hakemusten täydellisyyteen jo alkuvaiheessa.

Vertailussa mallimaaksi nousi Alankomaat, joka on yhdistänyt 25 lupaa yhdeksi, kehittänyt sähköistä asiointia ja yhdenmukaistanut viranomaisten toimintatapoja yhden luukun periaatteeksi asti. Suomi voisi ottaa mallia.

Selvityksen tekijät pohtivat myös kuulemisten järjestämistä nykyistä myöhäisemmässä vaiheessa, jotta mahdolliset haitankärsijät voisivat arvioida toiminnan kuvauksen ja kaavailtujen lupamääräysten keskinäistä suhdetta ja riittävyyttä. Tarpeellinen huomio, joka muistuttaa siitä, että ympäristölupajärjestelmä on tärkeä asia eikä kiusantekoa.

Epäilemättä on niin, että sujuva lupaprosessi on tärkeä osa kansainvälistä kilpailukykyä. Etenkin näinä ankeina aikoina sujuvoittamiseen on siten erityinen syy - ja kiire.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vanhankissanpäivät

Pahat, rumat ja päästöttömät

EU:n on muodostettava oma ääni maailmanpolitiikassa

Soten kaatuminen närästäisi Pohjois-Savossa

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.